Varapuhemies Paula Risikko luennoi lauantaina 25. huhtikuuta Kauhavan Seudun Sydänyhdistyksen tilaisuudessa. Hän totesi puheessaan, että Suomen yleisimpiin kansansairauksiin lukeutuvia sydänsairauksia ei ole vielä voitettu. Hän peräänkuulutti oireiden tunnistamista, hoitoon pääsyä ja hoidon jatkuvuuden varmistamista.
–Meillä on muita Pohjoismaita korkeampi työikäisten kuolleisuus sydän- ja verisuonisairauksiin. Sydänsairaiden kohdalla on viiveitä sairauden tunnistamisessa ja hoidon saatavuudessa sekä ongelmia hoitoketjun sujuvuudessa. Laadukas ja vaikuttava hoito syntyy perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaaliturvan ja vertaistuen kokonaisuudesta. Suomen sote-järjestelmän yksi suurimmista kipupisteistä liittyy hoidon jatkuvuuteen, Risikko sanoi.
Tilastokeskuksen mukaan verenkiertoelinten sairauksiin kuoli 18 400 suomalaista vuonna 2024. Yleisin syy on sepelvaltimotauti, johon kuolee Suomessa vuosittain noin 1 500 työikäistä eli 15–64-vuotiasta.
Risikko kertoi, että työikäisten sydän- ja verisuonitautikuolleisuus on Suomessa jopa kaksi kertaa suurempaa kuin Ruotsissa ja Tanskassa. Erilainen geeniperimä ei selitä asiaa. Syy on elintavoissa, mutta myös hoidossa.
Risikko peräänkuulutti, että parhaimman tuloksen saavuttamiseksi on kehitettävä potilaan koko hoitopolkua taudin toteamisesta aina kuntoutukseen ja seurantaan saakka. Jokaiselle sairastuneelle tulee Risikon mukaan tehdä yksilöllinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma.
–Paras hoitotulos saavutetaan, kun eri asiantuntijoiden palvelut koordinoidaan sairastuneen ihmisen parhaaksi. Tietojen pitää kulkea ja niitä on käytettävä parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi. Vaikuttava hoitoketju säästää ihmishenkiä ja kustannuksia. Kansantaudeilla on suuri vaikutus ihmisten työkykyyn, palvelujen tarpeeseen ja kansantalouteen, hän totesi.
Lisäksi hänen mukaansa on muistettava järjestöjen, kuten Sydänliiton ja -yhdistysten tuottamat palvelut, muun muassa ohjaus, neuvonta ja vertaistuki. Sairastuneille ja heidän läheisilleen elintärkeä vertaistuki on järjestöjen erityisosaamista.
Kauhavalla hyvinvointityötä johtavat elämänlaatupalvelut
Kauhavan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Janne Sankelo kertoi, että Sydänviikkoa 2026 vietetään Hyvinvointia lounaasta -teemalla. Kauhavan kaupunki pitää tärkeänä, että terveyden edistäminen on ennakoivaa ja monipuolista.
–Kauhavalla edistetään kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä monin eri tavoin.
Hyvinvointia tukevat palvelut ovat ravitsemus, liikunta, kulttuuri ja luonto, näistä kaupungissa vastaa elämänlaatupalvelut.
Kauhavan hyvinvointikertomus on ollut päivityksen alla ja se ei ole ihan vielä julkinen, koska se käsitellään vielä elämänlaatulautakunnassa. Hyvinvointikertomus antaa kokonaiskuvan kaupungin tekemästä työstä asukkaidensa hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämiseksi. Hyvinvointityö perustuu vahvasti kauhavalaisiin vahvuuksiin: neljän kaupunginosan yhteisöllisyyteen, paikallisiin perinteisiin sekä tapaan tehdä ja kehittää palveluja yhteistyössä.
Hyvinvoinnin edistämisen tilaa seurataan useilla valtakunnallisilla mittareilla. HYTE‑kertoimen ja TEA‑viisarin tulokset osoittavat, että Kauhava toimii pitkälti valtakunnallisen keskiarvon tuntumassa ja on pystynyt kehittämään toimintaansa pitkäjänteisesti.
Hän nosti esille Kärrynpyörää kaiken ikää- ja Liikettä rattaisiin kaiken ikää -hankkeet, jotka edistävät liikunnallista elämäntapaa ja hyvinvointia, sekä kertoi elintapaohjauksesta, jota kaupungin ja hyvinvointialueen tarjoamana toteuttaa Kauhavalla liikuntaneuvoja Antti Latikka.
–Liikuntaneuvoja voi auttaa myös muissa hyvinvoinnin asioissa, kuten ravitsemukseen ja nukkumiseen liittyvissä kysymyksissä.
