Juttu lyhyesti
Yrittäjät Veli-Matti Saariaho ja Sami Finni raivaavat rantoja vesakosta ja puista.
”Karvalan malliksi” kutsuttu palvelu on maanomistajalle usein ilmainen. Pienissä kohteissa raivauksesta voidaan laskuttaa. Yrittäjä saa palkkansa myymällä raivausrisut energiapuuhakkeeksi alueen lämpölaitoksille. Toiminnan tavoitteena on parantaa asuinviihtyvyyttä ja tuoda järvi paremmin näkyviin tienvarsilta ja kiinteistöiltä. Länsirannan kyläyhdistys jakaa toiminnasta tiedotteita ja kannustaa muita yhdistyksiä ja urakoitsijoita toteuttamaan vastaavaa muillakin alueilla.
Vajaa vuosi sitten syntynyt idea rantamaisemoinnista alkoi kahden miehen yhteistyöstä, ja nyt etsinnässä on lisää raivaukseen halukkaita maanomistajia ja urakoitsijoita maisemointia toteuttamaan.
–Oltiin tekemässä V-M Carpetille maalämpöä ja Finnin Sami teki siinä vieressä toista urakkaa. Katsoin, kun pajua meni nurin ja kysyin Samilta, kiinnostaisiko enemmänkin tällainen homma. Kyselin naapureilta halukkuutta tällaiseen raivaukseen, saatiin ensimmäinen urakka ja siitä se alkoi pikkuhiljaa levitä, kertoo yrittäjä Veli-Matti Saariaho.
Niin sanotussa Karvalan mallissa kaivin- ja metsäkoneyrittäjä Finni kaataa koneella ylikasvaneet risukot, ja Saariaho viimeistelee tarvittaessa moottorisahalla.
–Tämä on helppo tapa hankkiutua eroon risukoista. Me otamme risut, maanomistajalle ei koidu vaivaa eikä ylimääräisiä kustannuksia, mikäli siistittävältä alueelta saadaan riittävästi tavaraa. Jos alue on pieni ja siitä saadaan hyvin pieni määrä puuta ja risua, niin ettei se kata kaato- ja ajokustannuksia, silloin laitamme laskun, Finni selventää.
Finni tekee urakkaa omalla kustannuksellaan, ja palkan Finni saa siinä vaiheessa, kun risukasa on haketettu ja hake saatu myytyä. Haketta ovat ostaneet Järviseudun lämpölaitokset.
–Meille kelpaa kesällä vähän tuoreempikin hake, mutta talvella ylivuotinen olisi hyvä. Samilla on vuoden verran rahat kiinni risuissa, kertoo Saariaho.
Kaksikon viime kevään ensimmäisestä urakasta risut tuotiin Unskin pääsiäiskokkoon. Nyt risut hyötykäytetään ja sanaa toiminnasta levitetään Länsirannan kyläyhdistyksen avulla.
–Teemme maisemointipalvelusta tiedotteen, jota jaamme postilaatikoihin Ylipäästä Ala-Sepän vanhalle koululle asti. Heitämme pallon Tarvolan kyläyhdistykselle, että jakavat tiedotetta siitä eteenpäin. Kannustamme myös muita kyläyhdistyksiä sekä maa- ja kotitalousseuroja mukaan. Meiltä saa tiedotetta, tai pohjan siihen, jos joltakin kylältä löytyy lähempää oma urakoitsija. Olen äärettömän onnellinen, että tällainen toiminta on saatu käyntiin ja kaunis järvemme tulee näkyviin, kiittelee yhdistyksen puheenjohtaja Maarit Ahola.
Turistinähtävyys – umpeenkasvanut kraatterijärvi
Lappajärven länsirannalla näkee isoja risukasoja, jotka ovat syntyneet kaksikon toimesta, ja järveä ennen näkemättömistä paikoista.
–Muistan kun pikkupoikana vanhempien kanssa ajettiin Kauhavalta kotiin ja siinä kohtaa kun järvi aukeni, se näkyi kokonaan. Nykyään sitä ei juurikaan näy, voisi näkyä enemmänkin, muistelee Saariaho.
–Tässä on hyvä mahdollisuus paikkojen siistimiseen esimerkiksi sellaisille, jotka asuvat muualla, mutta omistuksia on Lappajärvellä. Toivomme ja kannustamme, että kaikki lähtisivät tähän mukaan, Finni kannustaa.
–Paljon on tullut hyvää ja positiivista palautetta siististä maisemasta ja järvinäköalasta. Onhan se matkailun kannalta hassua, että järveä katsomaan tulevat turistit näkevät vain umpeen kasvaneen Euroopan suurimman kraatterijärven, kolmikko vitsailee hyväntahtoisesti.
Luonnon oma maisemointi
Aina maisemointi ei lähde omasta tahdosta, vaan Luoja puuttuu peliin. Aulis Koivusen tontin metsiköstä trombi suoritti ensimmäisen maisemoinnin syksyllä 2025 ja Hannes-myrsky viimeisteli urakan.
–Maisemointi on ollut itsellä mielessä, mutta en ihan näin isolla kädellä olisi halunnut maisemoida. Trombi vei yli 50 puuta, traktorin päälle kaatui seitsemän. Alue oli pakko siistiä monitoimikoneella (moto), kun metsurin olisi ollut vaikea kaataa kumollaan ja toisiinsa nojallaan olevia puita. Iso moto joutui mennä maanpinnan muotojen mukaan ja jälki on sen näköistä.
Ennen metsän takana piilossa ollut kesäpaikka, vanhan myllyn perustukset ja järvi näkyvät nyt Koivusen Karvalassa sijaitsevalla tontilla.
–Trombista kun oli selvitty, niin Hannes-myrsky teki vielä lisää tuhoa jo ennestään harvennetussa metsässä. Olin jättänyt mökin viereen ison männyn siementämään, mutta Hannes kaatoi sen. Suojelusta oli onneksi mukana, kun se kaatui mökin viereen.
Aulis Koivusen tontin jäljelle jääneiden puiden siimeksestä pilkottaa järvi, kesäpaikka ja vanhan myllyn perustukset.
