Lappajärven Geolukiossa neljä vuotta toimineen luonnontieteellisen linjan opintoja uudistettiin syksyn arvioinnin yhteydessä, ja abivuodelle tarkoitetut opintojaksot muutettiin korkeakoulujen pääsykokeisiin valmentaviksi, niin sanotuiksi preppausopinnoiksi.
–Idea preppausopinnoista syntyi, kun mietimme, että miten voisimme kehittää linjaa ja palvella opiskelijaa entistä paremmin. Pääsykokeisiin valmentava painotus hyödyntää pääsykokeisiin meneviä opiskelijoita alasta riippumatta, vaikkakin luonnontieteellinen ala kiinnostaakin monia opiskelijoita lukioaikana, kertoo lukion opinto-ohjaaja Piia Kivinen.
Preppausopinnot koostuvat kahdesta kokonaisuudesta: luonnontieteet pääsykokeissa I ja II, joista ensimmäisellä opintojaksolla valmennettavina oppiaineina ovat biologia, maantiede ja terveystieto, toisella matematiikka, fysiikka ja kemia.
–Ideana on se, ettei kerrata pelkästään sisältöä, vaan tutustutaan pääsykoeaineistoihin ja harjoitellaan pääsykoetehtäviä sekä ajankäyttöä. Sisältöä lähestytään enemmän toiminnanohjaamisen näkökulmasta, kertovat luonnontieteellisen linjan biologian, maantieteen ja terveystiedon opettaja Markus Mäenpää sekä biologian ja maantieteen opettaja Annaleena Rauma. Preppausopintojen matematiikan, fysiikan ja kemian oppiaineita opettaa Meri Kiri.
Luonnontieteellisen linjan käynyt opiskelija opiskelee kuusi opintojaksoa enemmän luonnontieteitä kuin normaalin lukion käyvät. Opettajien mukaan opinnoista on hyötyä niin ylioppilas- kuin pääsykokeissakin.
–Samoilla pääsykokeilla voi hakea eri aloille, muun muassa lääketieteelliseen, hammas- ja eläinlääketieteelliseen sekä ravitsemustieteisiin. Linjan tavoitteena on luonnontieteellisen ajattelun sekä taitojen kehittyminen, ja että jokainen löytää oman kiinnostuksen kohteensa. Lukion alussa mietitään omat tavoitteet, joita päivitetään koko lukion ajan, myös opintojaksokohtaisesti.
Opintojaksoilla työskennellään monipuolisesti ja tehdään käytännön tutkimuksia. Lisäksi opiskellaan tiedonhakua, tiedon koostamista ja lähdekritiikkiä. Toteutustavoilla ja sisällöillä pyritään laaja-alaiseen osaamiseen.
–Opiskelijapalautteen perusteella konkreettinen tutkimuksen tekeminen on mielekästä.
Luonto ja luonnontieteet kiinnostavat
Geolukion aloittavista opiskelijoista 60–100 prosenttia on osallistunut luonnontieteelliselle linjalle, ja noin 75 prosenttia suorittaa sen loppuun. Linjan suosioon on monia syitä, kuten tutkimalla oppiminen – ei oppikirjaa eikä kokeita, opettajat sekä suorittamisesta saatava 200 euron stipendi.
Syksyllä 2025 Lappajärven lukion 30 alkavan opiskelijan ryhmästä 15 opiskelee luonnontieteellisellä linjalla. Alla Zanina, Annika Murtomäki ja Aava Övermark valitsivat linjan, koska luonto ja luonnontieteiden opiskelu kiinnostavat.
–Luonto yleisesti, sekä ilmastonmuutos, eläimet ja evoluutio kiinnostavat. Asun metsän keskellä, joten tulee seurattua mitä luonnossa tapahtuu, kuvailee Annika.
–Minua kiinnostavat eläimet ja luontoon liittyvät asiat, Aava kertoo.
–Olen aina yrittänyt ymmärtää ympäröivää maailmaa, ja olen ollut kiinnostunut monista eri asioista kuten kielistä, historiasta, filosofiasta ja luonnon ilmiöistä. Pääkiinnostukseni kohde ja intohimoni on matematiikka, Alla selittää.
Nuorilla on takana vasta ensimmäinen luonnontieteiden kurssi, josta jäi hyvät kokemukset.
–Ryhmätyöt ja niiden esitykset olivat mielenkiintoisia. Esiintymistaidot kehittyvät.
Myös opiskelutekniikoista ja opettajista opiskelijat antavat hyvää palautetta.
–Monipuolista opiskelua, lukemista, tiedonhakua, itsenäistä työskentelyä, esityksiä ja niiden seuraamista. Yhteisopettajuus on hyvä, kun on iso luokka ja tarvitsee apua jossain. Opettajilla on enemmän aikaa ja mahdollisuuksia auttaa, kun heitä on kaksi, nuoret kertovat.
Nuorilla ei ole tulevaisuuden suunnitelmia luonnontieteellisellä alalla, mutta ylioppilaskirjoituksissa jokainen aikoo hyödyntää linjan opintojaksojen antia. Annika aikoo kirjoittaa maantieteen, Aava biologian ja Alla fysiikan. Tulevista valittavista kursseista nuoret aikovat ottaa ne, mitkä kiinnostavat eniten.
Luonnontieteellinen linja kehittää ajattelua
Vuonna 2024 lukiosta valmistunut Roope Korkea-aho hakeutui linjalle, koska oli kiinnostunut tutkimustyöstä ja tiedepohjaisesta analyysista. Välivuotta opinnoista pitävä, työelämässä oleva Korkea-aho suunnittelee jatko-opintoja it-alalla, kyberturvallisuuteen erikoistuen.
–Luonnontieteellisen linjan käymisen suurin etu oli ajattelun kehittyminen, niin että pystyy ratkaisemaan erilaisia komplekseja. Projektiluonteiset konkreettiset työt ja tieteellisten referenssien käyttäminen olivat hyviä ja hyödyllisiä. Kuulostaa ihan hyvältä, järkevältä suunnalta mihin lt-linjaa suunnataan, toteaa Korkea-aho luonnontieteellisen linjan uusista abivuoden preppausopinnoista.
Linjan menestystarinaan kuuluu myös opiskelijoiden voitto kansainvälisessä GSA-tiedekilpailun Suomen osuudessa. Korkea-aho oli yksi kilpailuun osallistuneesta ryhmästä.
–Meidän tutkimuksemme perustui siihen, kuinka kärnäiitti soveltuu kiuaskiveksi. Linjan projektitöiden mukaisesti meillä oli hypoteesi, tutkimussuunnitelma, konkreettinen testaaminen ja vertailu muihin kiuaskivimalleihin, ja loppuraportointi. Japanissa pääsi oman mukavuusalueensa ulkopuolelle, kun tutkimustyö esitettiin englanniksi kansainväliselle yleisölle. Lisäksi oli haastatteluja, puheita, esiintyminen tv-kameroiden edessä ja merkittävien henkilöiden, kuten kaupungin pormestarin ja prefektuurin kuvernöörin tapaaminen. Kokemuksesta jäi todella paljon konkreettisia taitoja ja muistoja, se oli miellyttävä kokemus.
