Kävin toissa syksynä Seinäjoella sukututkimuspäivillä ja tapasin siellä sukututkija Ari Kolehmaisen, joka tekee DNA-tutkimukseen perustuvaa väitöskirjaa. Arilla oli DNA-testivälineet valmiina, ja niinpä annoin näytteen testiä varten. Testi oli Big Y-700, eli se keskittyy pelkästään isälinjan Y-kromosomiin, joka periytyy lähes muuttumattomana isältä pojalle. Kun Y-kromosomissa tapahtuu muutoksia eli mutaatioita, syntyy uusi niin sanottu haploryhmä. Mutaatio siirtyy henkilön jälkeläisille ja pysyy muuttumattomana jopa tuhansia vuosia, kunnes uusi mutaatio muodostaa uuden alahaplon.
DNA-kartan mukaan suuri osa mutaatioista eli uusista haploista syntyi Arabian niemimaalla ja Lähi-idässä 60 000–30 000 vuotta sitten, mikä johtui ilmeisesti alueelle syntyneestä tiheästä asutuksesta. Alussa haploryhmä oli kaikilla A, ja noin 88 000 vuotta sitten tapahtui mutaatio, jolloin syntyi haplo B. Parikymmentätuhatta vuotta myöhemmin syntyi C, ja siitä toiset parikymmentätuhatta vuotta myöhemmin syntyi useita haploja, jotka on nimetty aakkosten mukaan. Oma haploni on N, ja se syntyi noin 38 000 vuotta sitten kivikaudella Etelä-Kiinassa. N-ryhmässä on tapahtunut sen jälkeen lukuisia mutaatioita, ja niistä on muodostunut uusia N-haplon alaryhmiä. Kohdallani viimeisin mutaatio tapahtui noin vuonna 1350 syntyneelle miehelle.
Oman geenitestini tuloksista voi seurata nykyihmisen vaellusta Afrikan suuresta hautavajoamasta ensin Arabian niemimaalle, sitten Intian kautta Kiinaan ja sieltä Siperian läpi Volgan mutkaan ja Suomeen. Suomessa yleisin on juuri N-haplo, mutta väkeä on tullut tänne muitakin reittejä. Nykyihminen alkoi levittäytyä Lähi-idästä Eurooppaan Välimeren rantamia seuraillen, ja heidän haplonsa oli I. Aikaa myöten jääkauden vetäytyessä asutus oli levinnyt Skandinaviaan ja Suomeen asti. Vielä kolmaskin reitti ulottui Suomeen, ja se oli Lähi-idästä Kazakstanin ja Etelä-Venäjän kautta Eurooppaan tullut R-haploryhmä.
Etelä-Pohjanmaalla I-haplo on ehkä yleisin, R-haploa esiintyy myös paljon ja vähemmän N-haploa. Järviseudulla N-haplo on idästä tulleen savolaiskiilan takia yleisin. I-haploa on rannikolta tulleen ruotsalaisasutuksen myötä, ja R-haplo on harvinaisempi ainakin tämän hetken testitulosten perusteella.
Nykyihminen ei ole kuitenkaan ainoa maapallolla elänyt ihmislaji. Euroopassa eli ilmeisesti satojatuhansia vuosia neandertalinihminen, joka jostakin syystä hävisi kokonaan noin 40 000 vuotta sitten. Nykyihminen kohtasi neandertalilaisia vaeltaessaan Eurooppaan, ja lajit lisääntyivätkin keskenään. Samoihin aikoihin Itä-Aasiassa eli denisovanihminen niin ikään rinnakkain nykyihmisen kanssa, ja hekin lisääntyivät keskenään. Lisäksi oli vain noin metrin mittainen ihmislaji, joka eleli Indonesiassa Floresin saarella. Nykyihminen on ainoa ihmislaji, joka on ajan saatossa säilynyt hengissä. Jos mennään geenitasolle, niin sama geeni on pieniä mutaatioita lukuun ottamatta säilynyt jopa 100 000 vuotta.
Jos geenitutkimus kiinnostaa, niin Ari Kolehmainen tulee Järvi-Pohjanmaan kansalaisopistolle Alajärven koulukeskukseen luennoimaan 21. maaliskuuta. Tilaisuudessa on mahdollista ottaa myös omakustanteinen DNA-testi. Ilmoittautuminen kansalaisopiston sivuilla.
Heikki Salmela
