Lappajärveläinen aluevaltuutettu Jaakko Anttila (kesk.) on ollut huolissaan paikallisten sosiaali- ja terveyspalveluiden katoamisesta Järviseudulla ja otti asian tiimoilta kantaa julkisesti hiljattain. Hän esitti joulukuussa aluevaltuustossa palveluverkkoa koskevan päätöksen palauttamista valmisteluun, koska päätöksen seurauksia, ja sitä, mitä tosiasiassa päätetään, ei oltu tuotu valtuutetuille selkeästi ilmi. Sittemmin Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen aluehallitus päätti, että lastenneuvolapalvelut, jotka oli tarkoitus aiemmin kokonaan lopettaa Järviseudun alueella Evijärveltä, Vimpelistä, Lappajärveltä ja Soinista, jatkuvat 1–2 päivää kuukaudessa.
–Toki 1–2 päivää kuukaudessa on parempi kuin ei mitään. Olisi täysin käsittämätöntä lakkauttaa tehokas ja näyttöön perustuva ennaltaehkäisevä palvelu useista maakunnan asutuskeskuksista. En ymmärrä, miten alun perin esitys eteni joulukuussa aluevaltuustoon. Sen vain aluehallituksen jäsenet tietävät, toteaa Anttila.
Se, riittääkö sovittu ja luvattu määrä palvelupäiviä kaikille lappajärveläisille, arveluttaa Anttilaa.
–Esimerkiksi Lappajärvellä tarve lastenneuvolan palveluille on kuitenkin ollut vähintään kaksi päivää viikossa. Joka tapauksessa tila lastenneuvolalle tarvitaan, niin miksi työntekijä ei sitten voisi olla tarpeen mukaista kahta päivää viikossa?
–Termi tarpeen mukainen ei näemmä tarkoitakaan tarpeen mukaista. Sama ongelma tulee koskemaan laboratorion näytteenottoa, suun terveydenhuoltoa ja hoitajan vastaanottoa: jos voidaan mielivaltaisesti määrittää tarve 1–2 päivää kuukaudeksi, kun se on oikeasti kaksi päivää viikossa, tehdään varmasti sama linjanveto yllä mainituille palveluille.
Ongelmana tarpeen määrittely: resurssin riittävyys selviää vasta myöhemmin
Vimpeliläinen Sirpa Salomäki (Kesk.) näkee aluehallituksen päätöksen osatorjuntavoittona.
–Säästöjen nimissä palveluita pyritään vahvasti keskittämään muutamille paikkakunnille, mikä käytännössä tarkoittaa palvelujen viemistä reuna-alueilta kauemmaksi. Jokainen reuna-alueille jäävä palvelu on siis torjuttu keskittämispäätös.
–Tärkeimpiä säilytettäviä lähipalveluja ovat mielestäni hoitaja-, laboratorio-, sosiaali- ja neuvolapalvelut. Niitä ollaan niin sanotuissa sote-pisteissä ainakin jossain määrin turvaamassa. Ongelmana on tuo tarpeen määrittely. Sitä ei oikean määräisenä vielä mitata, joten tarvearvio jäänee pienemmäksi kuin todellinen tarve on. Se on reunakunnille huono asia.
–Yksi oma lukunsa on hammashoito. Se tulisi ehdottomasti säilyttää mahdollisimman lähellä ennaltaehkäisevyytensä ja saavutettavuutensa takia. Hallituksen viimeisin pöytäkirja ei ole vielä luettavissa, mutta tietojeni mukaan hammashoito olisi aikaisemmista tiedoista poiketen säilymässä Vimpelissä ja Lappajärvellä. Se olisi merkittävä asia.
–Todellisena uhkana näen vanhusten huolenpidon ja asumisen tilan. Vuodeosastopäätös tulee uudelleen käsittelyyn ja toivon, että edellisessä valtuustossa äänestysten kautta tehty lakkautuspäätös muuttuu.
Aluevaltuutettu perää tietoa, mikä on tarpeen mukainen palvelu
Myös evijärveläinen aluevaltuutettu Juha Alkio (kesk.) on samoilla linjoilla Anttilan ja Salomäen kanssa: parempi, että olisi yhden tai kaksi päivää kuussa, kuin että olisi loppunut kokonaan.
–Pointti palveluverkkopäätöksessä ei ollut pelkästään lastenneuvolapalvelu. Suurin ongelma on edelleenkin, mitä palvelua tarjotaan ja milloin Evijärvellä, Lappajärvellä tai Vimpelissä ynnä muissa pienissä kunnissa. Mitä tarkoittaa ”tarpeen mukaan”, niin kuin johto ja aluehallitus esittävät? Kuinka näissä pienissä kunnissa esimerkiksi toimii päivystävä sairaanhoitaja palvelu, mikä on meidän alueella kuitenkin toiminut erinomaisesti. Ja onko se palvelu jonain tiettynä päivänä viikossa, vai onko se jonain päivänä viikosta, jota ei ole ennalta ilmoitettu?
Aluevaltuusto päättää myöhemmin, hyväksyykö se aluehallituksen linjauksen neuvolapalveluista.
Juttua täydennetty 20.1. klo 10.26 Juha Alkion kommenteilla.
