Uskoisin, että jokainen meistä voi yhtyä siihen ajatukseen, että olemme vuosi vuodelta kiitollisempia ja nöyrempiä, että saamme olla itsenäinen maa. Ja tänään saamme rukoilla Suomen ja Suomen kansan puolesta, aloittaa Alajärven seurakunnan Lappajärven alueen kappalainen Jenny Kärki itsenäisyyspäivän juhlajumalanpalveluksen.
Avauspuheessaan Kärki kertoo, että Suomen itsenäisyyden alkuajoista lähtien on valtiovallan määräyksestä pidetty jumalanpalvelus, ja Lappajärvellä perinteinen jumalanpalvelus ja tänäkin vuonna itsenäisyyspäivän juhlallisuudet järjestetään yhdessä Lappajärven kunnan kanssa.
Jumalanpalveluksessa kuultiin Raamatun tekstejä Vilppu Jokitalon lukemana ja pianomusiikkia Mai Kankaanpään esittämänä. Yhteisen neliosaisen esirukouksen luki majuri Heikki Kuoppala, Kärjen sytyttäessä samalla neljä kynttilää. Kynttilä on rukouksen symboli.
Vuoden ryhtinuori Silja Saari piti itsenäisyyspäivän puheen nuoren näkökulmasta. Koskettava ja ajatuksia herättävä puhe sai raikuvat suosionosoitukset kirkkoväeltä.
–On hienoa puhua itsenäisyydestä, joka kuuluu meille kaikille, mutta joka merkitsee meille jokaiselle erilaisia asioita. Se voi merkitä turvallisuutta ja vapautta. Sitä, että asioista voi haaveilla ja toteuttaa niitä. Että voi opiskella ammatin, joka kiinnostaa ja että voi olla oma itsensä, pukeutua niin kuin haluaa, uskoa siihen mihin haluaa, tai olla uskomatta. Että voi olla hiljainen tai äänekäs, ja vaikuttaa asioihin, jotka tuntuvat itselle tärkeiltä.
Puheessaan Saari muistuttaa, että itsenäisyys näkyy jokapäiväisessä elämässä, ja että kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa ja muuttaa asioita.
–Se on sitä, että voimme kulkea töihin tai kouluun ilman pelkoa. Että voimme pyytää apua, jos sitä tarvitsemme, ja että jokaisella on mahdollisuus rakentaa oman itsensä näköinen elämä. Se on oikeutta oppia, kasvaa ja muuttua, ja myös oikeutta epäonnistua asioissa ja yrittää uudestaan. Me yksittäiset ihmiset voimme vaikuttaa jokapäiväisillä teoilla asioihin. Se, miten kohtelemme toisiamme, miten puhumme toisistamme, ja miten huomioimme sen, joka jää yksin ja tarvitsee tukea. Jokainen meistä muokkaa yhteisöämme.
Saari muistuttaa, että Suomi ei ole vain menneiden sukupolvien rakentama maa, vaan se on myös jokaisen nyt elävän käsissä, ajatuksissa, teoissa ja valinnoissa.
–Kun mietin tulevaisuuden Suomea, toivon sen olevan paikka, jossa jokainen voi tuntea olevansa tärkeä. Paikka, jossa ei tarvitse pelätä sitä, että on erilainen. Paikka, jossa opiskeluun ja hyvinvointiin panostetaan. Paikka, jossa ketään ei syrjitä. Ja paikka, jossa autetaan jokaista. Ei siksi, että olisi pakko, vaan siksi, että haluamme rakentaa hyvän Suomen yhdessä.
Lopuksi Saari toteaa, että itsenäisyyspäivä ei ole vain menneiden muistelua, vaan myös kohti tulevaisuutta katsomista.
–Itsenäisyyttä ei tulisi pitää itsestään selvyytenä. Itsenäisyyspäivä on hetki pysähtyä, muistella menneitä, katsoa koti tulevaisuutta. Pohtia sitä, millaisen Suomen haluamme jättää meidän jälkeemme eläville nuorille. Pidetään huoli, kuunnellaan, kannustetaan ja arvostetaan myös niitä, jotka ajattelevat eri tavalla. Meillä kaikilla on sama kotimaa, ja se rakentuu juuri niistä teoista, joita teemme joka päivä.
Perinteisen musiikin siivittämänä seppelten laskuun
Juhlassa kuultiin Jouni Jokitalon laulamana Testamentti pojalleni ja Veteraanin iltahuuto -kappaleet. Puheiden, musiikin ja Maamme-laulun jälkeen sankarihaudoille laskettiin seppeleet seppelpartion, Kainuun prikaatin lappajärveläisten varusmiesten alikersantti Matti Tenhusen, jääkäreiden Oskari Rauhalan ja Vili Salonpään sekä majuri Heikki Kuoppalan johdolla.
