Seuraava tapahtuma:
joulu 17

Alajärven Rauhanyhdistyksen 50-vuotias toimitalo uudistui mittavassa remontissa

Martti Ranta (vas.) haastatteli Jaakko Isotaloa ja Raimo Hosionahoa Alajärven Rauhanyhdistyksen toimitalon rakentamisesta 50 vuotta sitten.
Martti Ranta (vas.) haastatteli Jaakko Isotaloa ja Raimo Hosionahoa Alajärven Rauhanyhdistyksen toimitalon rakentamisesta 50 vuotta sitten.
Martti Ranta (vas.) haastatteli Jaakko Isotaloa ja Raimo Hosionahoa Alajärven Rauhanyhdistyksen toimitalon rakentamisesta 50 vuotta sitten.
Martti Ranta (vas.) haastatteli Jaakko Isotaloa ja Raimo Hosionahoa Alajärven Rauhanyhdistyksen toimitalon rakentamisesta 50 vuotta sitten.

Alajärven Rauhanyhdistyksellä oli alun perin määrä viime juhannuksena viettää historiikkihetkeä toimitalon 50-vuotisjuhlan kunniaksi. Muistelmat toteutuivat vasta 16. marraskuuta, sillä alkukesästä toimitalolla käynnistyi mittava remontti, joka valmistui lokakuun lopussa. 50 vuoden takaisia aikoja muisteltiin tilaisuudessa, jossa Martti Ranta haastatteli toimitalon rakentamisvaiheessa mukana olleita Jaakko Isotaloa ja Raimo Hosionahoa.

Isotalo kertoi, että ennen omaa toimitaloa Alajärvellä seuroihin kokoonnuttiin nuorisotalolle, koteihin, kouluille ja kirkkoon sekä silloisen Osuuspankin, nykyisen Japon kellariin. Ehdittiin kokoontua uudella seurakuntatalollakin, ennen kuin päätös oman toimitalon rakentamisesta tehtiin.

–Siellä kokoonnuttiin tiistaisin ja talo oli täynnä väkeä, Hosionaho muisteli.

Yhdistyksen jäsenmäärä oli kasvanut ja 1970 pidetyistä Suviseuroista jäi pesämunaa, millä oli vaikutus rakentamispäätökseen. Viides katsottu tontti hyväksyttiin, ja rakentaminen käynnistyi 1975.

–Tukkipuita kerättiin kylittäin ja niitä sitten sahattiin. Etupäässä talo rakentui talkoilla, muutama kirvesmies oli palkattuna, Isotalo kertoi. Hän kauppiaana toimitti rakennukselle paljon tarvikkeita.

Viisivuotissuunnitelma toteutui vajaassa vuodessa, sillä innostus oli suurta. Juhannusseurat 1975 haluttiin järjestää keskeneräisellä toimitalolla. Virallisia toimitalon vihkiäisiä vietettiin seuraavana vuonna. Taloa laajennettiin 1979 ja 1987. Yhtenä syynä tähän oli nuorisotyön kasvu.

Hosionaho näki, että tehtyä työtä on siunattu. –Rauhassa ja rakkaudessa on saatu Jumalan valtakunnan työtä tehdä.

Eteistilat uudistettiin remontissa; osa naulakkotilasta muuttui lastenhoitohuoneeksi, mutta koukkuja jäi vielä väen tarpeisiin riittävästi.
Eteistilat uudistettiin remontissa; osa naulakkotilasta muuttui lastenhoitohuoneeksi, mutta koukkuja jäi vielä väen tarpeisiin riittävästi.

Kaikki ulkoseinät käytiin läpi ja sisätiloja uudistettiin

Kesällä tehty iso saneeraus oli tarpeen, sillä sisäilmamittaus kertoi mikrobien kasvusta. Työt tehtiin pääasiassa talkoilla, mutta palkallistakin työvoimaa oli. Ulkoseiniä avattiin ja kengitettiin, salaojia avattiin ja syvennettiin, wc- tilat ja eteinen uusittiin. Edellisten remonttien jäljiltä jääneitä yllätyksiä siivottiin töiden yhteydessä, ja eteiseen laitettiin lattialämmitys, kertoi remonttihanketta johtanut Jani Turja. Pihaa siistittiin ja etuosa salaojitettiin ja istutusaltaat siirrettiin pois seinästä. Myös yksi ilmanvaihtokone lisättiin ja tuloilmaa saa paremmin; nyt ilmanvaihto on vain lievästi alipaineella.

– Samalla tehtiin uudet varapoistumistiet kahvioon ja seurasaliin, ja lastenhoitohuone vaihdettiin toiseen paikkaan. Myös kerhohuoneet maalattiin ja niiden valaistus uusittiin.

Jani Turja johti Rauhanyhdistyksen toimitalon mittavaa saneeraushanketta.
Jani Turja johti Rauhanyhdistyksen toimitalon mittavaa saneeraushanketta.

Varainhankintatoimikunnan kuulumisia tilaisuuteen tuonut Markus Sippola kertoi, että remontti maksettiin osittain käteisvaroilla ja lisäksi otettiin pankkilainaa.

–Nyt laitetaan, samoin kuin silloin aikoinaan, niin sanotusti hattu kiertämään.

Markus Sippola kertoi, että saneeraushanketta varten otettiin 130 000 euron laina.
Markus Sippola kertoi, että saneeraushanketta varten otettiin 130 000 euron laina.

Rauhanyhdistyksen puheenjohtaja Matti Hirvelä totesi, että työtä on tehty siksi, että tilalle ja toiminnalle on tarvetta ja niillä on suuri merkitys.

Yhdistyksen puheenjohtaja Matti Hirvelä totesi, että toimitalon rakentajilla on ollut samanlaiset näkymät kuin sen saneeraajilla on nyt.
Yhdistyksen puheenjohtaja Matti Hirvelä totesi, että toimitalon rakentajilla on ollut samanlaiset näkymät kuin sen saneeraajilla on nyt.

Lue myös nämä jutut

Jaa Somessa

Jätä kommentti