Seuraava tapahtuma:
joulu 17

Lappajärven kirjaston uusi johtaja näkee kirjaston yhtenä hyvinvoinnin ja yhdenvertaisuuden tukipilareista – “Kiinnostus on syttynyt entistä isompaan liekkiin” 

Leena Rannanpää ottaa Lappajärven kirjastonjohtajan tehtävän vastaan nöyränä ja toiveikkaana. –Toivon, että minulla olisi jotakin uutta annettavaa yhteisön parhaaksi ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Odotan myös yhteistyötä eri toimijoiden kanssa.
Leena Rannanpää ottaa Lappajärven kirjastonjohtajan tehtävän vastaan nöyränä ja toiveikkaana. –Toivon, että minulla olisi jotakin uutta annettavaa yhteisön parhaaksi ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Odotan myös yhteistyötä eri toimijoiden kanssa.
Leena Rannanpää ottaa Lappajärven kirjastonjohtajan tehtävän vastaan nöyränä ja toiveikkaana. –Toivon, että minulla olisi jotakin uutta annettavaa yhteisön parhaaksi ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Odotan myös yhteistyötä eri toimijoiden kanssa.
Leena Rannanpää ottaa Lappajärven kirjastonjohtajan tehtävän vastaan nöyränä ja toiveikkaana. –Toivon, että minulla olisi jotakin uutta annettavaa yhteisön parhaaksi ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Odotan myös yhteistyötä eri toimijoiden kanssa.

Vimpeliläinen Leena Rannanpää aloittaa Lappajärven kunnan kirjaston johtajana vuodenvaihteen jälkeen, 7. tammikuuta. Loppuvuosi kuluu vielä nykyisessä työssä Alajärven kaupunginkirjastossa kirjastosihteerinä, mutta katse on jo innostuneesti uudessa toimenkuvassa. 

–Ala on kiehtova! Kirjaston kehittäminen kiinnostaa suuresti, ja omat ajatukset varmasti selkiytyvät, kun työ alkaa ja näen, mitä suunnitelmia tulevalle vuodelle on jo tehty, Rannanpää sanoo. 

Uutena kirjastonjohtajana hän haluaisi tavoittaa erityisesti heidät, jotka eivät vielä tunne kirjaston palveluita tai käytä niitä.  

–Kirjaston tarjonta on paljon muutakin kuin kirjojen lainausta. Moni ei esimerkiksi tiedä, että kirjastosta on mahdollista saada maksutonta digitukea. Sinne voi tulla vaikkapa oman puhelimen kanssa saamaan apua asiointiin ja tietokoneen käyttöön. 

Rannanpää haluaa tulevassa työnkuvassaan painottaa myös kirjastojen perustehtävää: lukutaidon ylläpitämistä. 

–Lukutaito kehittyy läpi elämän ja on arjen turvallisuuden kannalta äärimmäisen tärkeä taito. Tänä päivänä siihen liittyy vahvasti myös kriittinen lukutaito, johon tekoäly tuo omat haasteensa. Tietoa on osattava sekä hakea että arvioida. 

Kirjaston tärkeimpänä arvona hän pitää yhdenvertaisuutta ja haluaisi vahvistaa kirjaston roolia yhteiskunnassa paikkana, jossa apu, tieto ja kulttuuri ovat aidosti kaikkien ulottuvilla. 

–Tämä on tärkeä arvo myös itselleni henkilökohtaisesti. Jokaisella täytyy olla mahdollisuus tulla kohdatuksi arvokkaana. 

Kirjasto on Rannanpään mukaan yksi yhteiskunnan hyvinvoinnin tukipilareista. Suurin osa palveluista on maksuttomia, kirjasto tarjoaa kulttuurillista hyvinvointia sekä madaltaa kynnystä osallistua yhteisön toimintaan. 

–Kirjasto tarjoaa vastakohdan yhteiskunnan hektisyydelle. Sinne voi tulla rauhassa paneutumaan, oli aihe mikä tahansa. Toisaalta kirjasto antaa ihmisille mahdollisuuksia olla aktiivisia. Siellä tarjottu tieto ei perustu algoritmiin, vaan on kaikkien saatavilla, hän kuvailee. 

”Vapaa-aikana haluan hidastaa”

Arjen tasolla Rannanpää kuvaa itseään ”hirveän epämuodikkaaksi”. 

–Tässä tehokkuutta ihannoivassa yhteiskunnassa minun elämänrytmini on hidas ja olen ehdottomasti koti-ihminen. Työssä olen innostuva, tehokas ja aikaansaava silloin, kun sen aika on, mutta työpäivän ulkopuolella en halua tehostaa – haluan hidastaa. Sovin kirjastomaailman kanssa hyvin yhteen, se kulkee kanssani samaa rytmiä – tai sitten minä sen kanssa. 

Kirjojen Rannanpää kertoo olleen tärkeä osa elämää jo lapsuudesta saakka. 

–Minulla on aina ollut rakkaus sanoja ja kirjallisuutta kohtaan, ja kirjasto on ollut minulle tärkeä voimavarojen paikka. Kun vaihdoin opettajan työstä kirjastosihteeriksi, mietin, menettäisikö kirjasto vapaa-ajan merkitystään, kun vietän siellä työpäiväni. Suotta pelkäsin – kiinnostus ei sammunut, vaan syttyi entistä isompaan liekkiin. 

Tällä hetkellä luettavana on kaksi kirjaa: Jukka-Pekka Palviaisen Kaikella kunnioituksella ja Jukka Vuorion Isät meidän. 

Vaikutuksen tehneitä kirjoja löytyy useampia, mutta esimerkkinä Rannanpää mainitsee nuoruusiässä luetun Harry Potter: Kuoleman varjelukset ja aikuisiässä luetut Jenni Räinä: Vaino sekä Maria Turtscharinoff: Suomaa.  

–Räinän ja Turtscharinoffin kirjoissa on molemmissa valtavan kaunista luonnon kuvailua. Minusta se on suomalaisuuden kuvaamista parhaimmillaan. 

Vapaa-aika kuluu kirjojen lisäksi käsitöiden parissa tai tajunnan virtaa kirjoitellen – joskus kirjoitukset jäsentyvät laulun sanoiksi, joskus taas kirjoitellessa huomaa mielen päällä olevien ongelmien löytäneen ratkaisun. 

–Kaiken ulkoisen hidastamisen vastapainoksi minulla on hirvittävän rikas päänsisäinen maailma.  

Lue myös:

Jaa Somessa

Jätä kommentti