Aamukahvitilaisuudessa nähtiin, miten Hunurijärvi, Susivuori ja Verho- ja Mattotalo valaisevat polkua ulkomaisille markkinoille.
Järviseudun matkailualan järjestäytymishanke kokosi viime viikolla 13. marraskuuta alueen toimijat Kivitippu Resorttiin tarkastelemaan kansainvälistymisen esteitä ja niitä käytännön ratkaisuja, joilla alueen matkailua voidaan kehittää. Työpaja oli osa Euroopan unionin osarahoittamaa hanketta, jonka tavoitteena on rakentaa Järviseudulle toimiva, kestävä ja kansainvälistä kysyntää palveleva matkailun ekosysteemi.
Keskusteluissa korostui, että kansainvälistyminen ei ole pelkästään kielitaidon, resurssien tai yksittäisten toimenpiteiden kysymys, vaan että sen taustalla vaikuttavat myös asenteet, yhteinen suunta ja alueen sisäinen yhteistyö.
Työpajan keskusteluissa nousi esiin, että kansainvälistymistä saatetaan helposti pitää suurena tai raskaana ponnistuksena. Keskustelu kuitenkin osoitti, että merkittävä osa kehitystä on kyky katsoa omaa aluetta uusin silmin. Kun oma potentiaali tunnistetaan, syntyy tilaa kokeiluille, tavoitteiden nostamiselle ja uudenlaiselle ajattelulle.
Esille nousi, että Järviseudulla – ja sen lähialueilla – on jo tehty ratkaisuja, joita voidaan kuvailla ennakkoluulottomiksi ja kunnianhimoisiksi. On asetettu rima korkealle, on uskallettu erottua ja on lähdetty rakentamaan kansainvälisiä tuotteita tavalla, joka ei jäljittele muita, vaan ammentaa omasta kulttuuriperinnöstä ja paikallisesta identiteetistä.
Kauhavan Hunurijärvi Resort, Susivuori ja Lappajärven Verho- ja Mattotalo kuvastavat tällaista ajattelutapaa. Näissä kohteissa kehittäminen on alkanut sisältä päin: tarkastelemalla, mikä omassa alueessa on ainutlaatuista, mikä edustaa paikallista laatua ja mikä voi herättää matkailijan mielenkiinnon, vaikka se paikalliselle olisi arkista.
Nämä toimijat ovat osoittaneet, että kun oma identiteetti tehdään näkyväksi ja tuotteistetaan huolella – oli kyseessä luontokohde, perinteisiin nojaava majoitusratkaisu tai tavalliselta vaikuttava kotimainen tuote – siitä voi muodostua kansainvälistä vetovoimaa.
Koordinoinnin tarve nousi keskusteluissa vahvasti esille
Kansainvälistymistyö koetaan monitasoiseksi kokonaisuudeksi, joka etenee tehokkaimmin, kun sitä ohjaa yhteinen rakenteellinen tuki. Työpajassa todettiin, että alueella tarvittaisiin koordinaatiosta vastaava toimija tai henkilöresurssi, joka kokoaa toimijat yhteen, edistää yhteisiä tavoitteita ja varmistaa, että toimet etenevät johdonmukaisesti.
Keskusteluissa viitattiin mahdollisuuteen toteuttaa koordinaatiotehtäviä osittain kunnan ja osittain hankerahoituksen avulla, jolloin vähintään puolen työntekijän panos voitaisiin kohdentaa matkailun kehittämiseen.
Tuotteistaminen ja kieliversioiden kehittäminen ovat keskeisiä askelia
Työpajassa tunnistettiin tarve selkeyttää alueen matkailutuotteita ja palveluja kansainvälisen asiakaspalvelun näkökulmasta. Ostettavuuden, näkyvien hintojen ja selkeiden kieliversioiden todettiin olevan välttämättömiä edellytyksiä kansainväliselle saavutettavuudelle.
Keskusteluissa viitattiin case-esimerkkeihin, joissa valmiit palvelupaketit ja “ready to book” -malli ovat osoittautuneet toimiviksi. Tämä nähtiin relevantiksi suunnaksi myös Järviseudulla.
Työpajassa tarkasteltiin myös hankemuotojen eroja sekä sitä, millaisia hyötyjä eri rahoitusmallit voivat tuottaa. Keskusteluissa todettiin, että yritysryhmähankkeet tuottavat ennen kaikkea konkreettisia yrityskohtaisia tuloksia, kun taas yleishyödyllisillä hankkeilla voidaan vahvistaa yhteistä osaamista, lisätä tietoa ja synnyttää alueelle uutta motivaatiota ja yhteistyötä.
Nykytilanteessa yleishyödyllisten hankkeiden nähtiin tarjoavan väylän nostaa matkailun profiilia, lisätä ymmärrystä kansainvälisistä markkinoista ja luoda yhteistä pohjaa myöhemmille konkreettisille kehittämistoimille.
Kohti yhteistä tavoitetta – Järviseudun 5 avainratkaisua
Työpajan tuloksista muodostui viisi keskeistä kokonaisuutta, joiden edistäminen auttaa Järviseudun kansainvälistymistä:
1. Asenteen ja minäpystyvyyden vahvistaminen
Kansainvälistymistä tukee kyky tunnistaa alueen vahvuudet ja nähdä oma potentiaali. Case-esimerkit, kuten Hunurijärvi, Susivuori ja Verho- ja Mattotalo, osoittavat, että pienimuotoisetkin ratkaisut voivat herättää kansainvälistä kiinnostusta.
2. Matkailun koordinoinnin varmistaminen
Alueelle tarvitaan selkeä koordinaatiovastuu, joka tukee toimijoita, kokoaa verkostoja ja ohjaa kehittämistä.
3. Tuotteistaminen ja myyntivalmiit palvelukokonaisuudet
Kansainvälinen asiakas tarvitsee selkeitä, hinnoiteltuja ja helposti varattavia paketteja sekä ymmärrettäviä kieliversioita.
4. Yhteinen markkinointi ja aluebrändin rakentaminen
Yhteinen näkyvyys ja yhdenmukainen viestintä lisäävät uskottavuutta ja tehostavat resurssien käyttöä. On tärkeä määritellä yhteinen viesti, miksi juuri tietylle alueelle kannattaa tulla.
5. Verkostojen vahvistaminen ja yhteistyön syventäminen
Toimijoiden välinen yhteistyö ja verkostojen koonti tuovat synergiaetuja, lisäävät innovaatioita ja mahdollistavat suuremmat kokonaisuudet.
Hanketiedot:
Tämä työpaja on osa Järviseudun matkailualan järjestäytymishanketta, jonka tavoitteena on kehittää alueen matkailua, vahvistaa yhteistyötä ja edistää kansainvälistymistä. Hanke saa 280 224 euron rahoituksen Euroopan unionin maaseuturahastosta Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselta, ja sitä hallinnoi Lappajärvi Invest Oy.
Annie Laitila
