Evijärvi-seura ry juhlii 75-vuotista taivaltaan. Kansan- ja kotiseutuperinteen uranuurtaja Väinö Tuomaalan aloitteesta perustetun seuran tavoitteena oli muun muassa syventää asukkaiden tuntemusta kotiseudustaan ja lisätä paikallishenkeä. Paikallisten erityispiirteiden pohjalta kulttuurin, ympäristösuojelun, maisemanhoidon ja matkailun hyväksi pohjustettua työtä jatketaan tänäkin päivänä. Aika muuttuu, mutta seuran tavoitteet pysyvät. Seuralla on ollut montakin rautaa tulessa, mutta kaikki aloitetut projektit on viety loppuun. Puheenjohtajat ovat olleet sinnikkäitä, asialleen vihkiytyneitä ihmisiä, joilla on ollut osaavia kanssatoimijoita kättensä jatkeina. ”Taijolla töitä tehdään eikä suurella väellä” pitää heillä paikkansa, vaikkakin seuraan mahtuisi lisää innokkaita toimijoita ja nuorta verta. Seurassa oppii, jos vaan on kipinä osallistua.
Seuran kädenjälki näkyy Evijärvellä vahvasti. Lipputangoissa liehuvat Evijärven kotiseutuviirit ja seuran julkaisemaa joululehteä odotetaan ulkomaita myöten. Se luetaan kannesta kanteen ja talletetaan piironginlaatikkoon. Seuran edellinen puheenjohtaja Heikki Valijoki kertoo kerran saaneensa kirjeen, josta liikuttui ja myös yllättyi, että joululehteä arvostetaan näin paljon.
–Iäkäs pariskunta kirjoitti, että kun Evijärven joululehti tulee, laitetaan se pöydän päähän odottamaan jouluaattoa. Kun sitten joulusaunassa on käyty ja jouluateria syöty, niin se avataan.
Yksi seuran näkyvimpiä aikaansaannoksia on Järviseutu-seuran kanssa yhteistyössä kotiseutupäivillä 1992 paljastettu Uittomiespatsas, joka on kunnianosoitus uittomiehille, silloisen raskaan työn raatajille. Kunnantalolla seisova patsas edustaa kotiseutuperinnettä. Siinä jätkä on nostettu jalustalle, johon se kuuluukin. Samoin Viskarinaukiolle tuotu tykki, sijoitettuna sotaan lähdön muistokiven viereen. Seuralle tukkilaisperinteen vaaliminen ja elävöittäminen on ollut kaiken muun kulttuuritoiminnan ohella se punainen lanka. Talkootöinä on vuonna 2017 noussut Välijoen rannalle Uittomieskämppä. Suomessa on vain kaksi uittokämppää, joista toinen sijaitsee Kuopion Rauhalahdessa. Tämä Evijärvi-seuran projekti oli melkoinen voimanponnistus, eikä siihen käytettyjä työtunteja ole kukaan pystynyt laskemaan. Etelä-Pohjanmaan rakennustaitosäätiö on myöntänyt Uittomieskämpälle rakentajalaatan, hyvän rakentamisen tunnukseksi.
Seura on kuljetun matkan varrella myöntänyt avustuksia, kirjannut ylös evijärvisiä sananparsia sekä tehnyt haastattelu-, tallennus- ja kotiseututyötä perinteiden säilyttämiseksi niin uusien kuin nuortenkin kuntalaisten tietoon. Seura oli aikanaan osakkaana EviTV-yhtymässä ja sai perintönä haltuunsa koko kuvauskaluston tallennearkistoineen kaikkineen. Evijärven koulun rehtorit antavat käydä koulussa kertomassa seurasta ja vesistön historiasta, teorian jälkeen oppilaat tuodaan paikan päälle omin silmin katsomaan ja vastaillaan oppilaiden kysymyksiin.
–Se on sitä tiedonsiirtoa tuleville suupolville. Sieluni on mennyt niin syvälle tähän historiaan. Kotiseututyö on vienyt sydämeni. Haluan siirtää tietoa ja esitellä tuleville sukupolville, miten ennen elettiin. Opettaa se kunnioitus sen ajan miesten, naisten ja suomenhevosten työstä, jota he ovat aikanaan tehneet ja jätkät valuttaneet hikipisaroita, että nuoremmilla sukupolvilla olisi helpompaa, kotiseutuneuvos Heikki Valijoki tunnustaa. Hänen kertomansa laittaa ajattelemaan.
Reijo Saari opettaa tukkilaistaitoja ja näreenvääntö on ollut suosittu ohjelmanumero kesän tapahtumissa. Tänä kesänä on joka tiistai ja torstai saanut kokeilla, kuinka se tukilla taiteilu itseltä sujuu. Reijo on antanut ohjeet, lainannut sestan ja nähnyt heti, kenessä on ainesta.
UITTOMIESKÄMPPÄ ja sen ympäristö on huikea osoitus yhteen hiileen puhaltamisesta. Seuran miehet ovat saaneet mitaleja, vaikka eivät he niiden takia ole talkoissa aikaansa viettäneet. Eivätkä he yksin ole kaikkea tehneet, yhteistyökumppaneita on ollut ja rahoitusta on joskus jouduttu lakki kourassa kyselemään, hankkeita selittäen ja niiden tarpeellisuutta perustellen. Uittomies-, melonta- ja pyöräilyreitit ovat kuntalaisille avoimia aineettomia hyödykkeitä, joiden toteuttamisessa seura on ollut mukana, ellei muuten niin idean alkuunpanijana. Melontareitistö hankkeistettiin, reitti lähtee Virtain ja Soinin Livonlähteeltä jatkuen Pietarsaareen, yhteensä 120 kilometriä. Eli sitä 75 vuotta sitten aloitettua kulttuurin, ympäristösuojelun, maisemanhoidon ja matkailun hyväksi tehtyä työtä jatketaan edelleen.
Muutama kesä on toteutettu veneristeilyjä ja kesäkahvilatoimintaa. Aina on menty asioissa eteenpäin, kuten vedetty uittokämpälle sähköt ja hankittu ilmalämpöpumppu. Vuokraustoiminta on vilkasta. Kahvilassa pääsee kesäaikaan tutustumaan uittohistoriaan valokuvin sekä seinälle ripustettujen entisaikojen metsätyökalujen myötä. Tilauksesta paikalle saa myös esittelijän.
Evijärvi-seura juhlii 16. elokuuta Uittomieskämpällä. Juhlassa julkistetaan Hannu F.E. Takalan kirjoittama seuran historiikki, kuullaan musiikkiesityksiä ja muistellaan seuraa. Juhlapuhujana on Päivi Anttikoski.
Anu Rinne
