Seuraava tapahtuma:
heinä 18
18 heinäkuun - 20 heinäkuun

Sotaorvosta rovastiksi – Aulis Harju julkaisee muistelmateoksensa sukumessuilla 

Aulis Harju tarjoaa sukumessuilla kakkukahvit syntymäpäiviensä kunniaksi. –Synnyin vuonna 1940 samassa kammarissa, jossa äitini syntyi 25 vuotta aikaisemmin, kertoo Harju. 
Aulis Harju tarjoaa sukumessuilla kakkukahvit syntymäpäiviensä kunniaksi. –Synnyin vuonna 1940 samassa kammarissa, jossa äitini syntyi 25 vuotta aikaisemmin, kertoo Harju. Kuva arkistosta.
Aulis Harju tarjoaa sukumessuilla kakkukahvit syntymäpäiviensä kunniaksi. –Synnyin vuonna 1940 samassa kammarissa, jossa äitini syntyi 25 vuotta aikaisemmin, kertoo Harju. 
Aulis Harju tarjoaa sukumessuilla kakkukahvit syntymäpäiviensä kunniaksi. –Synnyin vuonna 1940 samassa kammarissa, jossa äitini syntyi 25 vuotta aikaisemmin, kertoo Harju. Kuva arkistosta.

ROVASTI Aulis Harjun muistelmateos Aulis – sotaorpo Vimpelistä saa juhlavasti julkaisunsa sukumessuilla Lakis Areenalla keskiviikkona 9. heinäkuuta. Samalla juhlistetaan Harjun 85-vuotispäivää kakkukahvien merkeissä. 

Kirja on henkilökohtainen ja samalla ajankuva 1940–1950-lukujen Vimpelistä, erityisesti Lakaniemen kylästä, jossa Harju varttui sotaorpona.  

–Sota vei isän, mutta elämä Lakaniemessä oli hyvää. Kylässä oli silloin 43 taloa, joiden kaikkien asukkaista olen kirjoittanut riimit. Tunsin kaikki ne ihmiset, Harju kertoo. 

Merkityksellinen käännekohta Harjun elämässä oli SLEY:n opiskelija-asunto Malminkadulla, jossa syntyi elinikäisiä ystävyyksiä ja myös elämänkumppanuus – Marjan hän tapasi kahvinkeittäjänä Fabiksella. Harju muistelee kirjassaan lämpimästi myös opiskeluvuosiaan Helsingin yliopistossa. Kirja huipentuu pappisvihkimykseen vuonna 1967. 

Kirjan kirjoittamisen Harju kertoo aiheuttaneen merkillisen ilmiön.  

–Asioita tulee usein ajateltua ja sanoitettua riimien kautta, eikä niistä meinaa päästä eroon millään, nauraa Harju. 

”Yhdeksäs seitsämättä kivasti kun sattu 

silloin syödään jo Auliksen synttärikakku  

Oikea päivä kahdeksan viis oli jo toukokuussa 

jolloin lehti ei vielä ollut oikein puussa 

Muistoista sodan jälkeen kovasti tykkään  

ja siksipä niitä mä kirjaani lykkään 

Potut ja maito saatiin Lakaniemessä omasta takaa 

joten siltä osin elämä oli kunnossa ja vakaa 

Töitä tehtiin kotona ja kirkolle asti  

mukana kun silloin oli sodan pelko: melkoinen lasti! 

Voimiaan, kun Lakaniemi reippaasti käytti, hyvältä näin tilanne jo 

silloinkin näytti” 

Lue myös:

Jaa Somessa

Facebook
X (Twitter)
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Jätä kommentti