JUHANNUS, tuo ihana keskikesän juhla, on ollut osa suomalaista kansanperinnettä jo tuhansia vuosia. Alun perin juhannusta vietettiin Ukon juhlana sadon ja hedelmällisyyden varmistamiseksi. Ukko oli suomalaisen mytologian mukaan sään, sadon ja ukkosen jumala. Myöhemmin, kristinuskon rantautuessa Suomeen, juhannus yhdistettiin Johannes Kastajan juhlaan – silti monet pakanalliset juhannustaikaperinteet jäivät elämään vahvana osana kansanperinnettä.
Suomessa juhannus on yöttömän yön juhla – pohjoisen napapiirin pohjoispuolella aurinko ei laske koko yönä. Juhannusyöhön liittyy monenlaisia perinteitä ja uskomuksia ja sitä on pidetty eräänlaisena rajatilana, jolloin yliluonnolliset voimat ja luonnon voimat ovat vahvimmillaan. Nykyään monet juhannustaiat elävät lähinnä perinnetietoina ja hauskoina juhannusyön kokeiluina, vaikka niiden taustalla onkin esi-isiemme syvällinen yhteys luontoon, maanviljelyyn, muinaissuomalaisiin kansanperinteisiin ja vanhoihin uskomuksiin.
Suomalaiset juhannustaiat liittyvät usein hedelmällisyyteen, rakkauteen, naimaonneen sekä tulevaisuuden ennustamiseen.
Rakkaus- ja naimaonni – rakkausaiheiset taiat ovat olleet erityisesti nuorten neitojen suosiossa
-Seitsemän kukan taika: kerää juhannusyönä seitsemän (tai yhdeksän) erilaista kukkaa ja aseta ne tyynyn alle. Uskomuksen mukaan tulevan puolison tulisi ilmestyä unessa.
-Kaivoon katsominen: jos juhannusyönä katsoo kaivoon tai lampeen, voi veden pinnassa nähdä tulevan puolison kasvot.
-Alasti juoksu pellolla: tulevan puolison uskottiin ilmestyvän tai nimen paljastuvan juoksemalla alasti ruispellolla tai niityllä. Sitä ei allekirjoittaneen perimätieto kerro, kuinka nimi paljastuu tässä taiassa.
-Juhannusaamun kasteella uskottiin olevan maagisia voimia. Sitä kerättiin muun muassa kasvojen kosteutusta varten – kasteen ajateltiin edistävän kauneutta, terveyttä ja hedelmällisyyttä ja sen uskottiin jopa parantavan silmäsairauksia.
Taikoja hyvään satoon, hedelmällisyyteen ja pahojen henkien karkottamiseksi
-Juhannusaamun kastetta käytettiin myös maan hedelmällisyyden vahvistamiseen. Kastetta kerättiin ja kuljetettiin omaan peltoon – mistäpä muualta kuin naapurin pellosta.
-Saunataiat: Juhannussauna oli erityinen hetki, ja saunomiseen liittyi paljon uskomuksia. Esimerkiksi vihdan ensimmäisen iskun uskottiin määrittävän sen, millainen sato tai onni oli tulevana vuonna.
-Juhannuskokko sytytettiin alun perin pahojen henkien ja noitien karkottamiseksi. Etelä-Pohjanmaalla tapa ei ole kovin yleinen.
-Pahoja henkiä karkotettiin juhannusyönä myös meteliä pitämällä.
Terveys ja hyvinvointi – juhannusyön taikojen uskottiin takaavan hyvän terveyden ja onnen tulevalle vuodelle
-Juhannusyönä kerätyillä yrteillä uskottiin olevan erityisiä parantavia voimia.
Lähteet: perimätieto, Taivaannaula, Wikipedia
