VERKKOUUTISTEN sivulla oli 18. huhtikuuta 2025 kirjoitus ”Ylioppilaskirjoitusten alhaiset pisterajat huolestuttavat”. Vuosikymmenten aikana ovat pisterajat laskeneet, ja siitä ollaan huolissaan. Ylioppilaskoe on valtakunnallinen kypsyyskoe, ei osaamisesta ja yleissivistyksen tasosta tule tinkiä. Lukio on yleissivistävää koulutusta ja aikaisempina vuosina lukiokoulutuksen kehittämisessä on ollut tavoitteena vahvistaa lukion yleissivistävyyttä. Esimerkiksi monivalintatehtävien lisääminen aiheuttaa pintasuuntautuvaa oppimista. Sen tiesivät jo Göteborgin yliopiston tutkijat kirjassa Oppimisen ohjaaminen (Marton, Dahlgren, Svensson, Säljö 1980).
Pisterajojen laskeminen on huolestuttava ilmiö ja jossakin vaiheessa mietittiin suhteellisen arvioinnin poistamista. Henrik Helanne kirjoitti Helsingin Sanomissa, että 2022 yo-uudistus on syynä pisterajojen laskuun. Kirjoittamalla kaksi approa (hyväksytty) ja kaksi lubenteria (kohtalainen, kuusi) ja yksi hylätty koe riittää yo-tutkinnon hyväksymiseen. En muista vuotta, mutta pitkässä matematiikassa pääsi läpi, kun sai yhden tehtävän täysin oikein, kuusi pistettä.
Kun viisi ainetta pitää kirjoittaa, niin yhdistelmäopinnoissa, johtuen vähemmän opintopistemäärän suorittamisesta kuin lukiossa tulee laskemaan edelleen kaksois- ja kolmoistutkintolaisten yo-kirjoitusten tulosta. Kaksoistutkintolaiset hyvin helposti kirjoittavat aineita esimerkiksi ainereaalissa, jossa on suoritettavia pakollisia opintoja vähemmän. Esimerkkinä on muun muassa maantiede ja terveystieto.
”Yhteiskunnallinen uhka”, kuten Helanne toteaa. Lukion opettajana toimineena olen aina pitänyt tärkeänä opetuksen valmistavan ylioppilaskirjoituksiin. Lukion lehtoreille yo-kirjoitusten tulokset ovat olleet tärkeä palaute. ”Superlaudaturia” ei tulisi saada liian helposti.
Väistämättä tämä heijastuu jo korkeakouluissa. Esimerkiksi pro gradujen taso on kielellisesti laskenut. Määrä on korvannut laadun: maistereiden koulutusinflaatiosta puhuttiin jo kolmekymmentä vuotta sitten, nyt tohtoreita valmistuu liikaa ja heitä on myös työttömänä.
Akateemisesti kouluttautuneet valistuvat joko tutkijoiksi, asiantuntijoiksi tai opettajiksi, harvat yrittäjiksi. Tiedon kriittinen arviointi on tärkeätä ja tieteellisen tutkimuksen merkitys tulee kasvamaan ajatellen Suomen kilpailukykyä. Suomen yksi vahvuudesta kilpailukyvyssä on ollut koulutus, mutta suunta on huono. Muutenkin koulutuspolitiikassamme on tehty huonoja päätöksiä.
Jos hyvinvointivaltio on kriisissä, on myös koulutusjärjestelmämme. PISA-tutkimuksen tulokset ovat olleet korutonta kertomaa oppimistason laskusta.
Lasse Pippola
FM
