KASTE on yksi tärkeimmistä sakramenteista ortodoksisuudessa, joka liittää ihmisen kirkkoon. Lapsen kaste suoritetaan useimmiten elämän ensimmäisten kuukausien aikana. Kuitenkin on myös ihmisiä, jotka kastetaan hieman vanhemmalla iällä.
Minut kastettiin, kun olin 5-vuotias, vuonna 1980. Sitä ennen Neuvostoliiton vallan uskonnolliset vainot Ukrainassa olivat jo heikentyneet, mutta tästä seremoniasta huolimatta ihmisillä oli usein vaikeuksia. Minut kastoi isoäiti. Tilaisuus pidettiin suurena salaisuutena, ja siitä tiesivät vain minä, pappi, isoäiti ja naapurimme, jolla oli auto, koska kirkko sijaitsi toisessa kylässä. Näin ollen minun kummivanhemmikseni tulivat isoäitini ja hänen naapurinsa.
Jo viisivuotiaana osasin lukea ja luin usein Raamattua isoäidilleni (isälleni luin sanomalehtiä), osasin ulkoa monia Raamatun lainauksia ja muutamia kauniita jakeita Jumalan voimasta. Näin kuinka isoäiti rukoili, tiesin kasteesta ja pyysin, että minut kastettaisiin. Isoäidilläni oli pelko, sillä äitini työskenteli valtion virastossa, ja kasteeni kirkossa saattoi johtaa hänen työpaikkansa menetykseen. 1928–1953 Neuvostoliitossa Ukrainassa uskonnollisten vainojen aikana oli laajamittaisia Stalinin aikaisia vainoja, jotka sisälsivät taistelua ateismin puolesta, uskonnollisten järjestöjen lakkauttamista, rukoushuoneiden sulkemista, kirkkojen tuhoamista (kaupungissani tuhottiin ja poltettiin 7 vanhaa kirkkoa), sekä uskonnollisten ihmisten massiivisia pidätyksiä, vangitsemisia ja teloituksia. Murheen aikoina Jeesus sanoo, että meidän ei tarvitse pelätä. Uskovat eivät kuitenkaan lakanneet uskomasta eivätkä pelänneet, ja Jeesuksen sana poistaa ahdistuksen ja pelon.
KUTEN muinaisina aikoina, niin myös nykyään, kun lapsi on terve, hänet kastetaan pian. Se on ensimmäinen merkittävä tapahtuma lapsen, vanhempien ja perheen elämässä. Kastejuhla on perhejuhla, joka kunnioittaa sekä syntymää että lapsen tuomista maailmaan, erityisesti perheen piiriin. Ensimmäiset koettelemukset on ylitetty, ja perhe, ystävät, naapurit, jotka ottavat vastasyntyneen vastaan, kiittävät Jumalaa lahjasta, juhlivat, kiittävät vanhempia, ilmaiset toiveet onnelliselle elämälle ja valoisalle kohtalolle, joita voidaan pitää myös neuvoina lapsen kasvatuksessa, opetuksessa ja elämän järjestämisessä.
Ukrainan eri alueilla kasteen rituaali voi poiketa hieman. Omassa alueessani vanhemmat valitsevat kummit usein jo ennen synnytystä, he keskustelevat keskenään ja antavat mieluummin sukulaisilleen tämän arvon. Kummin ja kummitädin arvo on sama riippumatta siitä, ovatko he kummit tytölle vai pojalle. Kummit valitaan yleensä hyvien ominaisuuksien omaavista ihmisistä, koska uskotaan, että nämä piirteet siirtyvät lapseen. Kummivanhemmat pyytävät tulla kummeiksi tuomalla lahjaksi leipää ja suolaa.
Kummivanhemmaksi tuleminen on suuri vastuu ei vain lapsen, vaan myös ”Jumalan ja ihmisten” edessä. Vanhemmat sanovat: ”Vanhemmat on määrätty, mutta kummi ja kummitäti ovat rakastettuja.” Kaste suoritetaan kirkossa, mutta nykyään monet kutsuvat papin kotiin suorittamaan seremonian. Kastepäivällä on erityinen merkitys, koska se määrää lapsen kohtalon, joten me valitsemme tälle päivälle sunnuntain.
Kirkossa hiljaisuudessa tapahtuu kirkollinen kasterituaali. Tässä tilaisuudessa lapsi, joka kastetaan pyhällä vedellä, liittyy kasteeseen rukouksen saattelemana ja saa itse Jumalan suojeluksen.
Svitlana Zubenko
