VÄINÖ LINNAN Tuntematon sotilas on tehnyt kaikille tutuksi alikersantti Antti Rokan ja taistelutilanteen, jossa hän yksin konepistoolillaan torjuu ja tuhoaa lähes sadan venäläissotilaan päälle ryntäävän hyökkäysosaston. Tuo tapahtuma on kopio todellisesta taistelutilanteesta jatkosodasta huhtikuulta 1942.
Suomalaisten joukkojen hyökkäysvaihe oli päättynyt joulukuuhun 1941 mennessä ja rintamalinja oli Äänisjärven ja Laatokan välisellä kannaksella asettunut järviä yhdistävän Syvärinjoen eteläpuolelle. Korpialueet rintamalinjalla eivät olleet alkuunkaan yhtenäisesti miehitettyinä, vaan perustuivat monin paikoin kenttävartioasemien ketjuun, jotka suorittivat partiointia vartioasemien välillä.
Keväällä 1942 venäläiset ryhtyivät suurhyökkäykseen tällä rintamalohkolla lähes koko sen leveydeltä tarkoituksenaan työntää suomalaisjoukot takaisin Syväriltä. Nämä taistelut tunnetaan kevään 1942 kelirikkotaisteluiden nimellä. Noihin torjuntataisteluihin liittyy edellä kerrottu Antti Rokan eli sakkolalaisen Viljami Pylkäksen uroteko.
Pertjärven taistelu sai lappajärveläisen sankarin
Osana kelirikkotaisteluita tapahtui myös Pertjärven taistelu. Venäläiset olivat onnistuneet Pertjärven ja Bulajevan välisellä erämaa-alueella pääsemään suomalaisten linjojen läpi saaden noin viisi kilometriä syvän ja 10 kilometriä leveän murtuman linjoihin. Vihollisen lyömiseksi oli kaikki käytettävissä olevat reservit otettava taisteluihin mukaan. Niinpä näihin taisteluihin jouduttiin ottamaan poikkeuksellisesti myös pioneereja. Taisteluihin heitettiin pioneeripataljoona 13 noin 250 miehen vahvuisena joukkona. Mainittakoon, että tuossa pataljoonassa oli mukana melkoinen määrä järviseutulaisia pioneereja, erityisesti Evijärven miehiä. Tämän pataljoonan panos Pertjärven taistelun onnistuneeseen ratkeamiseen oli erittäin merkittävä, eikä se jäänyt vaille huomiota.
Armeijakunnan pioneerikomentajan kiitos, joka oli luettavissa myös päiväkäskystä:
”Liikutettuna siitä sankaruudesta, jota Pion.P 13 osoitti – esimiesteni minulle antamien tietojen mukaan – eilisissä ja tämänpäiväisissä kiivaissa taisteluissa, teen hartain mielin kunniaa riveistämme poistuneille. Esitän Pion.P 13:n komentajalle ja Pion.P 13:lle vilpittömät kiitokseni ja ihailuni ainutlaatuisella rohkeudella suoritetusta hyökkäyksestä, joka järkähtämättä osoitti Pion. P 13:n loistavan iskukyvyn myös taistelussa. Tekonne muodostaa kauniin lehden aselajimme historiassa. Pyydän saattamaan yllä olevan kaikkien Pion.P. 13:n miesten tietoon. Pioneerikomentaja majuri Eero-Eetu Saarinen ja Pioneeritoimiston päällikkö kapteeni Veikko Hotinen.”
Urhoollisuudella oli myös hintansa. Pataljoona menetti tuossa taistelussa vahvuudestaan 56 miestä, joista 23 kaatuneina. Taistelussa erityisesti kunnostautui lappajärveläinen pioneerikersantti Kauko Ilmari Olli. Hän joutui heti taistelun alkuvaiheessa ottamaan 1 komppanian 2. joukkueen johdettavakseen ja tekikin sen sellaisella rohkeudella ja taidolla, että siitä hänet palkittiin varsin erityisellä kunniamerkillä.
Virtutea Militara de razboi clasa II a. Se on Romanian sotaväen sotilaille myönnettävä korkein mahdollinen kunniamerkki, joka myöntämisperusteluiltaan vastaa Suomen Mannerheim-ristiä.
Ohessa kuva kunniamerkistä ja siihen liittyvistä asiakirjoista. Kunniamerkin myöntämisen perusteissa lukee seuraavaa: KSS2230=7842/4310/22 huhtikuun 30 p:nä 1942.= Lokki, Komento-osasto.
Viitaten puhelinkeskusteluun kenraalimajuri Tapolan kanssa esitetään romanialaista kunniamerkkiä seuraaville henkilöille: (4 kappaletta eri taistelutilanteista tässä vain kers. Ollin perustelut)
Kersantti Kauko Ilmari Olli, syntynyt 16.3. 1920 Lappajärvi, Pion. P 13 VM1.
Perustelut: Osoittanut Pertjärven taistelussa joukkueenjohtajan kaaduttua erittäin suurta mieskohtaista rohkeutta innostaen esimerkillään vihollisen täydelliseen tuhoamiseen johtaneessa taistelussa alaisensa aliupseerit ja pioneerit ponnistamaan kaikkensa erittäin vaikeissa olosuhteissa suoritetussa hyökkäyksessä. Kersantti Olli tuhosi henkilökohtaisesti kasapanoksilla ja konepistoolilla kaksi vihollisen pikakivääriä torjuen tällä vihollisen vastaiskun. Lähin omainen isä: Jaakko Olli Lappajärvi Tarvola.
Kauan ei kersantti Olli saanut arvomerkkiänsä kantaa. Kun se hänelle myönnettiin 11.9.1942, niin jo muutaman päivä sen jälkeen hän haavoittui Syvärillä vaikeasti ja kuoli Petroskoin sotasairaalassa 19.9.1942.
Mauri Jokela
Virtutea Militara de razboiu clasa IIa on Romanian sotavoimien korkein sotilaille myönnettävä kunniamerkki. Mitalin perusti vuonna 1872 Romanian kuningas Carol I. Se voidaan myöntää sotilasarvosta riippumatta sotilaalle vain poikkeuksellisen urhoollisesta toiminnasta taistelukentällä. Näitä mitaleja jaettiin muutamia myös suomalaisille sotilaille viime sotien aikana. Yksi mitalin saajista oli lappajärveläinen kersantti Kauko Ilmari Olli. Mitalia voidaan pitää Romanian sotavoimissa Suomen Mannerheim-ristiä vastaavana kunniamerkkinä.
Sinua saattaisivat kiinnostaa myös nämä jutut
Kaksi tietä vapauteen – Järviseudun sanomat
Merja Mäki tekee rauhantyötä kirjoittamalla sodasta – Järviseudun sanomat
