SÖDEFIXIN työmaalla Särkikylässä seisoo keväisessä auringonpaisteessa liuta uudenkarheita hirsilatoja valmiina toimitukseen. Yhden miehen yritys SödeFix valmistaa latojen lisäksi muun muassa laavuja ja roskakatoksia hirrestä, ja tarjoaa tuotteilleen myös kuljetus- ja pystytyspalvelut.
–Kuusi vuotta tuli juuri firmalle ikää, toteaa yrittäjä Anssi Söderling.
Söderling teki ensimmäisen liiterinsä harjoitusmielessä jo vuonna 2009, eikä tuolloin arvannut, että vuonna 2018 ladoista tulisi kokopäivätyö. Särkikyläläinen Matti Kivijärvi oli tuolloin hiljan lopettanut latojen valmistamisen, mutta kysyntää oli edelleen. Söderling näki markkinaraon ja tarttui tilaisuuteen.
Latojen puutavara hankitaan lähinnä metsänhoitoyhdistysten ja tuttavien kautta, sillä suurilta yhtiöiltä on vaikea saada vain paria rekkakuormallista. Karkeakuorinnan jälkeen hirret taapeloidaan kuivumaan. Rakentamisessa käytetään ylivuotista puuta, jonka paino on keventynyt alle puoleen tuoreeseen puuhun verrattuna.
–Hirsiä kun päivät kantaa ja nostelee, on iso ero painaako se 30 vai 60 kiloa.
KÄSITYÖN jälki saa ja sen kuulukin näkyä: hirret ovat vaihtelevan paksuisia eivätkä suinkaan viivasuoria. Nurkkasalvokset piirretään harpilla ja sahataan moottorisahalla, ja joskus pienestä vioittuneesta kohdasta voi tehdä tarkoituksella pikantin yksityiskohdan näkyvälle paikalle. Yhteen latoon Söderling varaa viikon verran työaikaa.
–Pääsääntöisesti ladot toimitetaan käsittelemättömänä, mutta jotkut haluavat rautasulfaattikäsittelyllä aikaansaatua harmaantunutta pintaa. Toivottu väri saavutetaan parin kuukauden kuluttua käsittelystä, ja koska värin tekeytyminen vaatii runsaasti UV-valoa, teen niitä vain alkukesästä. Suurin osa asiakkaista tilaa myös ladon kuljetuksen sekä pystytyksen määränpäässä. Kun asiakas on tehnyt pohjat valmiiksi, pystytys avaimet käteen -periaatteella kestää 10–12 tuntia.
SödeFix on tiettävästi ainoa yritys Suomessa, joka tekee latoja parkatusta puusta tässä mittakaavassa. Kiireinen sesonki alkaa toukokuussa ja kestää marraskuulle. Talviaika on hiljaisempaa, mutta silloin voi tehdä jääteitse tapahtuvia toimituksia saariin, sekä tietysti valmistaa jo kevään tilauksia ”ateljeen” puolella.
KULUNEET vuodet ovat olleet nuorelle yritykselle melkoista suhdanneturbulenssia.
–Koronan alkukuukaudet olivat hiirenhiljaisia, ja sitten yhtäkkiä pamahti ruuhka, kun ihmiset alkoivat panostaa pihoihinsa ja mökkeihinsä, muistelee Söderling.
–Seuraavaksi materiaalien ja polttoaineiden hinnat nousivat rajusti, mikä vaikutti tietysti katteisiin. Kaikkea ei voinut yhtäkkiä siirtää asiakashintoihin.
Latomestari on hionut omaa vakiomallistoaan usean vuoden ajan.
–Brändin luonti kestää aikansa. Puskaradion vaikutus alkaa pikkuhiljaa näkyä: nyt kysytään hirsilatoa, koska naapurikin hommasi sellaisen pari vuotta sitten. Asiakkaani arvostavat käsityötä, eivätkä innostu teollisesti höylätyistä hirsirakennelmista, vaikka niitä saisikin halvemmalla. Yksi hirsilato on jo mennyt Ruotsiin, ja joitakin kyselyitä on tullut myös muualta Euroopasta.
–Parasta tässä jutussa on omat tuotteet, joita saa kehittää. Ja kun saa viedä ja pystyttää ladon toiselle puolelle Suomea, jutella asiakkaiden kanssa ja parantaa maailmaa kahvikupin äärellä. Latojen pystytykset ovat vieneet minua paikkoihin, joihin ei muuten pääsisi: miljoonahuviloista vanhoihin pihapiireihin. Se on hienoa vastapainoa yksin tekemiselle. On minulle jälleenmyyntiäkin ehdotettu, mutta se ei ainakaan tällä hetkellä ole ajankohtaista. On hieno fiilis, kun Mäntyhovin risteyksessä saan pistää vilkun päälle ja lähteä trailerin kanssa matkaan, Söderling myhäilee.
Kaisu Huhtala
