Mielenterveysomaisten jaksamiseen on tärkeää kiinnittää huomiota – FinFamin maksuton keskustelutuki jalkautuu Järviseudulle

Tuija Ikola motivoituu työstä, jossa voi tukea mielenterveyspotilaiden omaisia. –Se, että omainen saa asioitaan järjestykseen ja elämä näyttää valoisammalta, on tärkeää ennaltaehkäisyä.
Tuija Ikola motivoituu työstä, jossa voi tukea mielenterveyspotilaiden omaisia. –Se, että omainen saa asioitaan järjestykseen ja elämä näyttää valoisammalta, on tärkeää ennaltaehkäisyä.

MIELENTERVEYDEN häiriöt koskettavat jossain elämän vaiheessa noin puolta suomalaisista. Arvion mukaan yli 400 000 suomalaista hoivaa mielenterveysongelmista kärsivää läheistään.

Mielenterveysomaisten keskusliitto FinFami on toiminut pari vuosikymmentä Etelä-Pohjanmaalla valvoen omaisten etua, toimien omaistyön asiantuntijana ja tehden työtä mielenterveysomaisten ja läheisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Toimintaa rahoittaa STEA.

Yksi osa järjestön tuottamaa palvelua on maksuton ammatillinen keskustelutuki, jota on mahdollista saada maakunnan alueella Seinäjoella järjestön toimistolla, etäyhteydellä ja nyt myös kasvotusten Alajärvellä psykiatrisen sairaanhoitaja Tuija Ikolan toimesta.

–Matalan kynnyksen keskustelutukitapaamisia voidaan sopia esimerkiksi kahvilan rauhalliseen nurkkapöytään tai kävelylenkille. Kotikäyntejä ei tehdä. Jos asiakas haluaa, on tapaaminen mahdollista myös Alajärven psykiatrisella poliklinikalla.

–Keskustelemaan tullaan hyvin monenlaisista tilanteista. Tyypillisimpiä läheisen oireita ja sairauksia ovat masennus, psykoosi, itsetuhoisuus, aggressiivisuus tai äkillisesti muuttunut käytös, kaksisuuntainen mielialahäiriö sekä erilaiset riippuvuudet, Ikola kertoo.

Usein omaisia Ikolan puheille ohjaavat terveydenhuollon ammattilaiset.

–Lähetettä tai diagnoosia ei tarvita, huoli riittää. Yhteyttä voi ottaa matalalla kynnyksellä. Alajärvelle ajat varataan puhelimitse, puhelin- ja Teams-aikoja vois opia myös FinFamin sähköisen ajanvarauksen kautta.

Hyvinvointialueella ei ole tarjolla muuta vastaavaa palvelua.

Tukea arjessa jaksamiseen

IKOLALLE on tärkeää, että omainen tulee kuulluksi ja että hänellä on aikaa ja tilaa puhua kiireettömästi.

–Perehdytään siihen, mitkä ovat hänen huolenaiheensa ja mietitään yhdessä mahdollisia ratkaisukeinoja ja sitä, kuinka arkea ja jaksamista voisi parantaa.

Omaisen sairastuminen on usein läheiselle elämän muuttava asia. Se vaikuttaa arkeen ja ajatteluun monella tavoin ja joskus läheisen hoitaminen ja kannatteleminen on niin kokonaisvaltaista, että omista voimavaroista huolehtimiselle ei jää aikaa.

–Se, että sairastuneen läheiset uupuvat, ei ole kenenkään etu. Tutkimusten mukaan 46 prosenttia mielenterveysomaisista on vaarassa masentua myös itse. Hyvinvoinnin kulmakivet ovat riittävä uni, säännöllinen syöminen ja terveellinen ravinto, sopivasti liikuntaa, niistä täytyy joskus muistuttaa. Omaa elämää ei saisi siirtää syrjään. Mielekkäiden asioiden tekeminen, omat unelmat, tavoitteet ja valinnat vievät eteenpäin. Paras tapa auttaa sairastunutta läheistä on pitää huolta itsestään.

Tapaamisia voidaan järjestää yhdestä viiteen kertaan, sen mukaan mikä on asiakkaan tarve.

Mielenterveysongelmat koskettavat lähes jokaista tavalla tai toisella

YKSI FinFamin tavoite on vähentää mielenterveysongelmien stigmaa.

–Ne ovat sairauksia muiden rinnalla, joita ei tarvitse hävetä. Kuka tahansa voi sairastua ja jokainen tuntee ihmisen, jolla on problematiikkaa mielenterveyden kanssa. Kuitenkin kun sairastutaan, saatetaan ajatella, ettei kenelläkään ole tällaista samanlaista tilannetta. Meillä on mahdollista käydä anonyymisti ilman kirjauksia tietokantoihin ja joskus yhteydenottoja tulee myös oman maakunnan ulkopuolelta, esimerkiksi jos on omalla alueella tunnettu henkilö eikä halua tehdä asiaansa julkiseksi.

Mielenterveyspotilaiden omaiset jäävät vaille omaishoidontukea

ASIAKKAIDEN kertoman pohjalta diagnooseja ja hoitoa saadaan maakunnan alueella pääsääntöisesti hyvin.

–Yksi ongelma-alue kuitenkin on: itsetuhoiset potilaat kotiutetaan usein liian aikaisin resurssipulan vuoksi ja omaiset uupuvat joutuessaan vahtimaan huonokuntoista läheistään.

Omaishoidon tukea, joka mahdollistaa sekä rahallisen avun että hengähdystauot hoitotyöstä, saa vain noin kolme prosenttia mielenterveyspotilaiden omaisista.

–Kriteerit painottuvat pitkälti fyysiseen hoivaan. Tämä on ongelma. Tarjoamme omaisille tukea netin vertaistukiryhmissä sekä tietoa monissa muodoissa. Myös paikallisiin omaishoitoyhdistyksiin voi olla yhteydessä, jos kaipaa tukea.

Ikola näkee kasvaviin mielenterveysongelmiin ja niiden kustannuksiin puuttumisen keinona ennaltaehkäisyn ja perusterveydenhuollon varhaisen tarttumisen asiakkaan ongelmiin.

–Se vähentäisi inhimillistä kärsimystä sekä potilaiden että omaisten osalta sekä säästäisi rahaa ja resursseja. Oma työni on osaltaan ennaltaehkäisyä, kun tuen omaisten jaksamista.

Ikolan tarjoamassa mielenterveysomaisten keskustelutuessa on yksi erikoisuus.

–Työpäivänäni alkavat niin aikaisin, että voidaan tavata tai puhua puhelimessa ennen omaisen työpäivän alkua tai kun läheinen vielä nukkuu.

Sinua saattaisivat kiinnostaa nämä jutut


Lue lisää

Muuta luettavaa

Jaa tämä juttu:

Facebook
Twitter
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Uutiset

Kirjaudu

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.