EVIJÄRVELÄISEN Marjaana Hinkan näyttelyn avajaiset kokosivat torstaina Villa Väinölään yli 70 vierasta. Lapsesta saakka kuvataiteesta kiinnostunut Hinkka opiskelee parhaillaan kuvataiteilijan tutkintoa ammattikorkeakoulu Noviassa Pietarsaaressa. Hän kokosi Väinölään näyttelyn teemalla Rauhassa. Sen aiheita ovat karjalaisuus, joka on osa Hinkan sukuperintöä, juuret ja koti. Koettavissa on myös monikanavaista taidetta.
–Teoksessa “Karjalan kunnailla” laulan Karjalasta kotoisin olevan mummini Irja Inkeri Blankensteinin kanssa kyseisen laulun. Se on minulle hyvin tärkeä muisto mummista, joka valitettavasti menehtyi ennen kuin ehti nähdä tämän meidän yhteisen taideteoksen valmiina.
Pietarsaaressa varttunut Hinkka on viettänyt aikaa sukujuurillaan Evijärven Inankylässä lapsesta saakka ja muutti sinne kymmenisen vuotta sitten.
–Asun puolisoni ja kahden tyttäreni kanssa puolison kotitilalla. Jatkamme lampolan pitoa toisessa sukupolvessa.
Taiteen imu vei hänet Kuusamon kansanopiston kuvataidelinjalle ja Lapin yliopistossa hän opiskeli sosiologian ohella kuvataidetta. Myös kansalaisopistojen kursseilta on tarttunut mukaan ideoita sekä kokemusta.
Vaikka nauttiikin abstraktin taiteen katsomisesta, Hinkka tekee figuratiivista taidetta.
–Omat työni kuvaavat lähinnä sitä, mitä näen ja koen ympärilläni.
Maalaamisen ja piirtämisen ohella kaikenlainen käsillä oleva materiaali kiinnostaa ja inspiroi; Hinkka toivoo, että jatkossa voisi käyttää enemmän omien suomenlampaiden villaa taiteessa.
–Harmittaa kovasti, että laadukasta lampaan villaa on viimevuosina jouduttu heittämään pois sen huonon menekin vuoksi.
Yksi esimerkki materiaalien hyötykäytöstä on metsuripuoliso Pekka Hinkan näyttelyyn tuoma koivu; siitä on tehty rekvisiittaa ja jalustoja ja näyttelyn jälkeen se hyödynnetään tuvan lämmityksessä.
–Metalligrafiikassa olen hyödyntänyt jo kertaalleen käytettyjen kuparilevyjen toista puolta.
VIIME kesänä Hinkan lammasaiheista taidetta sekä villasta tehtyjä käsitöitä oli esillä Väinöntalolla.
–Museotyö, museologia ja kulttuurin tuottaminen kuntalaisille kiinnostavat edelleen. Ihmiselle ja yhteisöille on tärkeää tuntea oma historiansa ja päästä siihen osalliseksi.
Rauhassa-näyttely on samalla Hinkan 40-vuotisnäyttely. Hän kokosi sitä innostunein ja jännittynein mielin.
–Aina jännittää, että millaisen vastaanoton työt saavat, mutta ei taidetta kannata minusta tehdä kaappiin. Villa Väinölä on mielestäni hieno ja kulttuurihistoriallisesti arvokas paikka, jota on pidetty hyvin. Arvostan myös toimintaperiaatetta, jonka mukaan kulttuuria ja taidetta tarjotaan kuntalaisille matalalla kynnyksellä. Näyttelyiden pitäminen on siten mahdollista sekä harrastajille että ammattilaisille. Minusta kulttuuri ja taide kuuluu kaikille. Alajärvi ja museosihteeri tekevät tärkeää työtä sen eteen.
