Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen uudistus-, tuottavuus- ja vaikuttavuusohjelmaa esiteltiin tiistaina. Rahoitusvajeen korjaamiseksi ja lainanottovaltuuksien saamiseksi vuosina 2024–2026 voidaan hyvinvointialueen taloutta tasapainottaa isolla liudalla keinoja. Nyt laaditun asiakirjan avulla on laskettu kertyvän 50 miljoonan säästö, mikäli toimenpiteet otetaan käyttöön. Seuraavaksi tämä viranhaltijaesitys lähtee aluehallituksen ja sitten aluevaltuuston käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi.
Hyvinvointialueen resursseja halutaan käyttää jatkossa mahdollisimman tehokkaasti. Tavoitteena on 15–25 yksikön yhdistäminen, mikä vähentäisi esihenkilöiden määrää. Lautakuntarakennetta voidaan myös tiivistää.
Vuokratiloista käynnistetään uudet neuvottelut. Harvaan asutuilla alueilla sote-toimipisteitä muutetaan jalkautuviksi palveluiksi eli sote-henkilökunta ottaa asiakkaita vastaan tietyssä tilassa tai vaikka liikkuvassa vastaanottoyksikössä ajanvarauksella. Jalkautuvien palveluiden kategoriaan lasketaan myös kotisairaala, johon aiotaan panostaa. Sen sijaan lopetettavien yksiköiden listalla ovat Vimpelin terveysasema ja Mirjanpelto, Lappajärven terveyskeskus, Lehtimäen terveysasema, Evijärven terveysasema, Kortesjärven terveysasema sekä Soinin terveysasema.
Sote-keskusten palveluvalikoimat yhtenäistetään ja kiirevastaanotto keskitetään Kauhavalle, Seinäjoelle, Kauhavalle ja Alavudelle. Näin ollen Alajärven sote-keskuksessa kiirevastaanotto toimisi jatkossa vain virka-aikana. Lääkäripalveluista säästetään 700 000 euroa ja hoitajaresurssia voidaan keskittää digitaaliseen sote- ja perhekeskukseen. Vuodeosastopaikkoja maakunnan alueella vähennetään 70 paikalla vuoteen 2026 mennessä, mistä laskennallinen säästö on 4,8 miljoonaa euroa.
Lähes 40 miljoonan euron takamatka
Vuoden alussa Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue oli 32,5 miljoonaa euroa miinuksella ja tällä hetkellä summa on neljä miljoonaa euroa enemmän.
–Kun tilinpäätös on hyväksytty, se on tasapainotettava kahden vuoden sisällä. 50 miljoonan euron ohjelmaa ollaan tekemässä nyt, ettei jouduta arviointimenettelyyn PM:n kanssa, totesi hyvinvointialueen johtaja Tero Järvinen.
Lainanottovaltuudet nousivat esille: tälle vuodelle sellaista on, joten isot investoinnit tulisi voida lyödä nyt lukkoon. Tulevia isoja rakennushankkeita varten tarvitaankin sitten jo kunnossa olevaa käyttötaloutta.
–Pääviestimme on, ettei rakenneta kauhuskenaarioita, ilman palveluita ei jäädä mutta palvelut muuttuvat ja digitalisoituvat. Digitaaliset palvelut ovat keskiössä.
Alajärven kaupunginjohtaja Vesa Koivunen otti jo kantaa aiheeseen
Järvinen myönsi, ettei tasapainottamistoimikunta ole yksimielinen kaikista keinoista. Hän totesi, että jos nyt ei tasapainoteta, pahimmassa tapauksessa voidaan lähteä yhdistämään hyvinvointialueita.
–En ole ennen nähnyt sellaista että kahdesta tai kolmesta köyhästä tulisi yksi rikas. Yhdenmukaistamisrumba lähtisi taas päälle ja sitä kautta kulut nousisivat paljon.
Hän kuvaili, että tähän saakka Etelä-Pohjanmaalla on tehty sotea, hallinnon reformi, nyt tehdään se uudistus.
–Elementit ovat olleet kasassa vuosia, mutta vaatii ulkoisen paineen, että tässä päästään eteenpäin ja päättämään näistä asioista. Päätöksenteko vaatii aina rohkeutta ja etenkin tällaisten paineiden alla.
Hän totesi, että asiakkaiden palveluihin kohdistuvat muutokset tehdään hallitusti, mutta ”nyt katsottava lintuperspektiivistä eikä oman kunnan tai seutukunnan perspektiivistä”. Maakuntaa tarkastellaan kokonaisuutena ja tarpeiden mukaan palvelut voidaan keskittää paikasta x paikkaan y. Tärkeää on pitkien investointien heijastaminen tulevaan väestönkehitykseen ja sen pohtiminen, minne kivijalkarakennetta kannattaa investoida.
–Tavoite on, että nykyisellä henkilöstöllä voidaan tuottaa enemmän palveluita, löytää sellaiset tavat palvella, joilla voidaan palvella tehokkaammin. Integraatioprosessissa koko organisaatio tullaan katsomaan uudelleen läpi ja henkilöstöä koskevat muutosneuvottelut käynnistyvät. Hallinto ja asiantuntijatehtävät tullaan tarkastelemaan läpi.
Digitaalinen sote- ja perhekeskus on perusteilla, rekrytointejakin on jo tehty.
–Tämä panos on erittäin merkittävä koko organisaatiolle. Tämä tuo palvelut eri mobiilijärjestelmien kautta ihmisille. Sen lisäksi että näitä kehitetään, myös kotiin vietäviä eli kotisairaalapalveluita vahvistetaan, totesi UTV-asiakirjaa laatimassa ollut Anu Helin.
Muina keinoina taloustilanteen parantamiseksi ostopalvelut arvioidaan, esimerkiksi lastenhuollon yksikköjä perustetaan omana toimintana. Tukipalveluiden osalta yhtiöittäminen ja ulkoistaminen tullaan arvioimaan, kriittiset yksiköt jätetään omiin käsiin. Omaisuuden myyntiä selvitetään ja tulopuolta pyritään lisäämään esimerkiksi asiakasparkkimaksujen käyttöönotolla.
Kehitysvammaisten palveluiden osalta Kauhajoelle, Kurikkaan ja Alajärvelle suunnitellaan rakennetavan uudet kehitysvammaisten asumisyksiköt.
