Järviseutu jää ilman omaa kansanedustajaa – Sankelo ylsi varasijalle 

Vimpelissä äänestettiin ahkerasti
Vimpelissä äänestettiin ahkerasti
Vimpelissä äänestettiin ahkerasti
Vimpelissä äänestettiin ahkerasti

JÄRVISEUTU jäi ilman kansanedustajaa näissä vuoden 2023 eduskuntavaaleissa. Varsinaiselta vanhalta Järviseudulta ehdokkaita oli seuraavasti: Jussi-Matti Hilli (Vas.) Vimpeli, Jenni Kuisti (Vihr.) Alajärvi, Sampo Latvala (KD) Alajärvi, Alina Lehto (kesk.) Evijärvi, Sam Leijonanmieli (Kok.) Vimpeli, Sari Palmu (kesk.) Alajärvi ja Janne Sankelo (Kok.) Kortesjärvi (Kauhava). Kukaan tästä seitsikosta ei ylittänyt kynnystä eduskuntaan. Parhaaseen äänimäärään ylsi Janne Sankelo 3 194 äänellä, jolla lohkesi varapaikka eduskuntaan. Perässä seurasivat suuruusjärjestyksessä Leijonanmieli 2 281, Palmu 1 624, Latvala 992, Lehto 606, Kuisti 582 ja Hilli 172.  

Äänestysaktiivisuus Järviseudun kunnissa (Kortesjärvi ei ole mukana luvuissa) oli 73,5 prosenttia. Ennakkoon kunnissa äänestettiin ahkerasti, vain Evijärvellä ja Lappajärvellä äänestäjien lukumäärä oli varsinaisena vaalipäivänä suurempi. Vimpelissä äänestysaktiivisuus oli korkein, 75,3 prosenttia ja Soinissa matalin 71,3 prosenttia.  

Puolueiden saama kannatus jakaantui seuraavalla tavalla näiden viiden kunnan alueella. Järjestys seuraa melko pitkälle perinteistä linjaa, johon on totuttu. Soinissa on perinteisesti ollut Suomen Kristillisdemokraateilla hyvä kannatus ja se näkyy, valtakunnallinen vaalivoittaja Kokoomus on poissa kärkikahinoista Soinin osalta. Vimpelin tuloksessa taas näkyy Vimpelin oman ehdokkaan äänestäminen sillä, että Kokoomus on kivunnut ykköspuolueeksi Suomen Keskustan ohitse 12,8 prosentilla. Tuo lukema on liki samansuuruinen, jonka Suomen Keskusta on Vimpelissä kokenut tappiota (-12,5 %) vuoden 2019 eduskuntavaaleihin verrattuna. Omaa ehdokasta on Vimpelissä selkeästi äänestetty yli puoluerajojen.  

Koko maan äänestysvilkkaus oli 71,9 prosenttia, joka oli matalampi kuin vuoden 2019 eduskuntavaaleissa (72,1 prosenttia). Tosin laskua oli vain tuo 0,2 prosenttia, tämän vuoden äänioikeutettuja kuitenkin oli 22 021 enemmän vuoteen 2019 verrattuna. Äänioikeutettujen lukumäärissä on mukana myös ulkosuomalaiset. Äänestysaktiivisuusluvuissa heitä ei ole huomioitu mukaan. Mikäli he olisivat mukana, äänestysaktiivisuus jäisi reippaasti alle 70 prosentin.  

Vaasan vaalipiirin ääniharavat olivat Mauri Peltokangas (PS) 14 542 ääntä, Anna-Maja Henriksson 12 629 (RKP) ja Paula Risikko (Kok.) 8349 ääntä.  

PUOLUETASOLLA Perussuomalaiset saivat yhden paikan lisää; yhteensä neljä edustajaa, Ruotsalainen kansanpuolue jatkaa neljällä edustajalla tulevassa eduskunnassa. Ainoana puolueena Suomen Keskusta menetti yhden edustajapaikan, tämä tilanne Vaasan vaalipiirissä.  Valtakunnallisesti tarkastettuna Keskustan tappio on jatkunut jo kaksi vaalikautta. Vuoden 2015 vaaleissa Suomen Keskusta saavutti 49 edustajapaikkaa ollen paikkamäärältään suurin, nyt tuo paikkamäärä on kutistumassa 23 paikkaan. Kokonaisuutena vaaleja sivusta seuranneena vaikuttaa, että kansa laittoi koko Sanna Marinin hallituksen vaihtoon. Vielä on liian aikaista spekuloida millään, mutta Suomen Keskustalla, Vihreillä ja Vasemmistoliitolla on itsetutkistelun paikka. Vihreillähän on jo kesäkuussa puoluekokous Seinäjoella, jossa varmaankin julkistetaan Pekka Haaviston presidenttiehdokkuus, nähtäväksi jää mikä on Maria Ohisalon kohtalo.  

Vaalitulokset vahvistetaan 5.4.2023. 

Mainos
Lue lisää

Muuta luettavaa

Jaa tämä juttu:

Facebook
X (Twitter)
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Uutiset

Kirjaudu

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.