Kun uuden oppiminen kiehtoo, voi päästä töihin Etelä-Kaukasiaan 

Diplomaatti Kirsti Narinen vierailee kotiseudullaan Lappajärvellä muutaman kerran vuodessa.

LAPPAJÄRVELÄISSYNTYINEN diplomaatti Kirsti Narinen päätyy usein työssään matkustamaan kauas. Työssään hän vie eteenpäin Suomen asiaa maailmalla. Hän toimii tällä hetkellä kiertävänä suurlähettiläänä Etelä-Kaukasiassa toimialueenaan Armenia, Azerbaidzan ja Georgia. Tapaamme Helsingin Katajanokalla ulkoministeriön kauniissa remontoiduissa tiloissa, josta käsin Narinen tekee työtään. Jo seuraavalla viikolla hän matkustaa jälleen Bakuun.  

Diplomaatin työ on liikkuvaista. Narinen kertoo viime vuonna tehneensä toimialueelleen 15-16 matkaa. Yleensä matkalla viivytään viikon verran.  

Matkojen päiväohjelmat suunnitellaan etukäteen. Diplomaatin työ on laaja-alaista. Bakun Suomen 75-vuotias kunniakonsuli on eläköitymässä, ja hänen kunniakseen järjestetään kunniamerkin luovutustilaisuus, jonne Narinen on lähdössä. Narinen esimerkiksi edistää poliittisia ja kulttuurisuhteita ja koulutusosaamista sekä pyrkii luomaan yritysten välille yhteistoimintaa. On tunnettava hyvin oma yhteiskunta, jotta tunnistaa ne alueet, joissa yhteistyömahdollisuuksia on löydettävissä. 

Vesiyhteistyö on eräs diplomatian muoto, jossa Suomi tarjoaa osaamista Etelä-Kaukasiaan. Maamme vesiasiantuntijapooli koostuu eri alojen asiantuntijoista. Yhteistyöhön lähtevät maat kehittävät mm. veden käytön tehokkuutta sekä veden riittävyyttä maiden välisistä suhteista riippumatta. Vesireitit kun eivät noudata valtioiden rajoja, vaan vedet valuvat valtiosta toiseen. Ilmastonmuutoksen vaikutuksetkin ovat yhteinen huoli.  

DIPLOMAATIN uralle Narisen johtivat lukio-opinnot Pearson College UWC:ssä Kanadassa, missä hän suoritti kansainvälisen IB-ylioppilastutkinnon. Utelen, valitsiko hän oikeustieteen opinnot diplomaatin uraa ajatellen. Narinen naurahtaa ja sanoo, että hän valitsi oikeustieteen, koska se tarjosi laaja-alaisen työkentän hyvin erilaisine tehtävineen. Ja ettei hän vieläkään ole päättänyt, mikä hänestä isona tulee. Urasuunnittelua voi tehdä, mutta elämä vie. 

Narinen sanoo pitävänsä siitä, että on päässyt tekemään uransa aikana niin monenlaisia töitä. Aina on uutta opittavaa ja kuusikymppisenä hän vielä aloitti aivan uuden työkokonaisuuden. Eikä tekemisen tarvitse päättyä eläkeiän koittaessa, vaan edelleen voi hyödyntää osaamistaan. 

Uransa yhdeksi huippukohdaksi Narinen mainitsee Suomen ja Viron valtion 100-vuotisjuhlat.  

Suomen Tallinnan suurlähettilästä kosketti, miten vahvasti virolaiset juhlivat maamme 100-vuotista itsenäisyyttä 6.12.2017.  Silloin tuotiin julki Suomen merkittävä osuus Viron kehityksessä. Aikaisemmin näistä puhuminen ei ollut ollut mahdollista – tai ei vaan ollut tullut puheeksi.  

Kun Viron 100-vuotisjuhlapäivä sitten koitti 24.2.2018, Narinen kuunteli tyytyväisenä, miten presidenttimme ja hallitus onnittelivat maata vironkielellä. Helsingin Sanomat juhlisti naapurimaan juhlapäivää Helsingi Sõnumid -nimellä, vironkielisellä pääkirjoituksella ja runsaalla uutisoinnilla. Tunnustimme yhdessä miten tärkeitä toisillemme olemme. 

Narinen kuvaa, miten valtioiden väliset suhteet siirtyivät uudelle tunnetasolle ja samalla uudelle rationaalisuuden tasolle, jonka seurauksena tapahtui murros kaikenlaisessa toiminnassa. Kun toiminta valtioiden välillä institutionalisoituu, ei kyseessä ole enää henkilösuhteista vaan siirrytään instituutioiden väliseen yhteistyöhön. Autoritääristen valtioiden heikkous on, että jatkuvuus puuttuu, koska toiminta on henkilösidonnaista.  

PUHUMME Narisen asemamaiden Armenian, Azerbaidžanin ja Georgian erityispiirteistä ja siitä, miten keskenään erilaisia nämä kolme Mustanmeren ja Kaspianmeren välissä sijaitsevaa maata ovat.  

Venäjän hyökkäyssodan takia maiden merkitys on noussut. Kun tavaraa ei voida kuljettaa Kiinasta Venäjän kautta Eurooppaan, on Etelä-Kaukasian asema kauppareittinä noussut.  

Suurvaltojen välinen kilpailu on ollut olennainen osa alueen historiaa. Alueen ovat aikojen kuluessa pyrkineet liittämään omaan etupiiriinsä Venäjä, Turkki tai Iran suojautuakseen muita maita tai toisiaan vastaan. Maiden historiaa värittävät kriisit, konfliktit ja luonnonmullistukset. Maista tiedetään aivan liian vähän. 

Toisaalta maat ovat pyrkineet kehittymään. Georgia jätti EU-hakemuksen viime vuoden maaliskuussa. Armenia on demokraattisesti johdettu maa, ja sinne on siirtynyt suuri määrä it-osaajia Venäjältä. Azerbaidzan on tunnettu öljyteollisuudestaan ja Baku haluaa olla wau-arkkitehtuurista tunnettu suurkaupunki. Mutta näitä maita ei voi kuitata yhdellä lauseella. Jokainen niistä on omanlaisensa historiansa, uskontojen, luonnonvarojen ja valtiollisen kehityksen suhteen. Alueellinen historia yhdistää ja jakaa. 

ETELÄ-KAUKASIA on tullut Nariselle tutuksi, mutta kotiseutu Lappajärvi ei ole unohtunut. Veljien luona käydään muutaman kerran vuodessa.  

–Soitetaan Virtain mökiltä Mikolle, että pane sauna päälle, ollaan tulossa. Sielu lepää vanhan mökin maisemassa Kärnänsaaren Vartianiemessä. Hautausmaalla ei enää ole sitä tunnelmaa kuin ennen. Sen hoito on laiminlyöty.   

Kirsti Narinen lukee Järviseudun Sanomia: Fredrik Päällysahon tytär ei voi olla sitä tilaamatta, Narinen hymähtää, ja Lauritsalasta kotoisin oleva mieheni lukee myös. 

–Paikallislehti kertoo tärkeät tarinat, jotka jäisivät muuten kertomatta ja keräämättä. Tarinalla ei ehkä ole valtakunnallisesti merkitystä, mutta se on alueella tärkeä, sanoo Narinen.  

–Voisi olla myös aikakauslehtimäisiä tarinoita ihmisistä. Triviaa ehkä, mutta ihmisten on hyvä tietää, mitä Maijalassa tapahtuu tai miten päivähoito on järjestetty. Paikallista identiteettiä vahvistaa oman alueen tunteminen. Lehti voi itse olla aloitteellinen aiheiden suhteen. On hyvä kirjoittaa – ei vain siitä, mistä ei voi olla kirjoittamatta – vaan myös siitä, mikä vaatii vähän työtä, pohdiskelee Kirsti Narinen. Ja lähtee soittamaan Bakuun Azerbaidzhanin-Ruotsin suurlähettiläälle, matkasuunnittelua tärkeän yhteistyökumppanin kanssa. 

Aino Alppinen 

Tässä tarinaa Kirsti Narisen isästä, luitko jo? https://www.jarviseudunsanomat.fi/arkisto/2023/01/24/fredrik-paallysaho-oli-jarviseudun-sanomien-ensimmainen-paatoimittaja/

Jaa tämä juttu:

Facebook
Twitter
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Aihealueeseen liittyviä juttuja

Artikkelit vuosittain

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.