Evijärvellä palkittiin itsenäisyyspäivänä muun muassa Satu Lumiaho ja rohkean investoinnin tehnyt maitotila

Satu Lumiaho ja Karoliina Sulkakoski saivat kulttuuripalkinnon ja uittomiespalkinnon.
Paikkakunnalla järjestettiin perinteiseen tapaan kaksi eri itsenäisyyspäivän juhlaa.

EVIJÄRVELLÄ järjestettiin perinteiseen tapaan kaksi eri itsenäisyyspäivän juhlaa.

Kunta ja Evijärvi-seura pitivät aamupäivällä koulukeskuksen auditoriossa oman tilaisuutensa, jossa julkistettiin tämänvuotisen kulttuuripalkinnon ja vuoden uittomies -huomionosoituksen saajat. Myöhemmin illalla kunnantalon pihalla oli puolestaan Lions Clubin kuusijuhla, jossa jaettiin Evijärvi-palkinto.

KULTTUURIPALKINNOLLA sivistyslautakunta muisti Järviseudun pelimanneista, kansalaisopiston kursseilta sekä osapuilleen jokaisesta Järviseudulla järjestetystä tapahtumasta tuttua muusikkoa ja musiikkipedagogia Satu Lumiahoa.

–Satu on monipuolinen taitaja ja ohjaaja. Hän ohjaa useita musiikkiryhmiä ja kuoroja. Hän on aktiivinen osallistuja ja osallistaja nimenomaan musiikin alalla. Hänen aloitteestaan perustettiin muun muassa Evijärven musiikin ystävät ry, ja viime kesän kansanmusiikkinäyttely Väinöntalolla oli Satun yhdessä Tiia Vartion kanssa kokoama, listasi sivistystoimenjohtaja Päivi Lappinen perusteluja.

–Nykyään kun tiedetään, mikä merkitys laulamisella ja etenkin kuorossa laulamisella on hyvinvoinnille, niin hän voisi ehkä ansaita jonkin hyvinvointipalkinnonkin, Lappinen jatkoi.

UITTOMIESPALKINNON julkisti Heikki Valijoki Evijärvi-seurasta. Sen sai suojakäsineitä valmistavan Jokasafen toimitusjohtaja Karoliina Sulkakoski, joka myös aloittaa toisen vuotensa Evijärven yrittäjien puheenjohtajana. Hän istuu myös Etelä-Pohjanmaan yrittäjien hallituksessa.

Evijärvi-seuran korkein tunnustus jaetaan vuosittain ansiokkaasti yrittäjyyden, urheilun, maatalouden tai kulttuurin saralla toimineelle taholle. Valijoki kävi läpi jo kolmannessa sukupolvessa toimivan yrityksen historiaa.

–Tänään Karoliina on toimitusjohtaja, joka kiertää ympäri maailmaa käyden messutapahtumassa, esitellen tuotteitaan ja luoden uusia liikesuhteita, hän sanoi. –Evijärvi-seura toivottaa lämpimästi onnea ja menestystä yritykselle.

LISÄKSI Evijärven sotaveteraanien sihteeri Satu Toijala-Saari ja puheenjohtaja Oskari Rentola saivat sotaveteraaniliiton piiriltä kultaiset ansiomerkit, joilla haluttiin muistaa heidän ansiokasta toimintaansa.

–Veteraanit, lotat, sankarihaudoissa lepäävät sankarivainajat ja kotirintama — heidän ansiostaan saimme nostaa siniristiliput salkoihin tänä päivänä itsenäisen Suomen kunniaksi, Rentola sanoi.

Suomessa on enää 3 500 veteraania, joiden keski-ikä on 97 vuotta. Viimeinen iltahuuto lähestyy siis aika nopeasti.

–Evijärvellä on vielä kaksi tunnusveteraaninaista ja 17 leskirouvaa. Kyllä meillä vielä työsarkaa on, Toijala-Saari sanoi.

EVIJÄRVI-PALKINTO myönnettiin Koskimäen maitotilalle. Janne ja Sanna Koskimäki sekä heidän poikansa Eino pyörittävät jo neljännessä polvessa kaiketi paikkakunnan vanhinta tuotantoyksikköä. Ensimmäinen maitoerä lähti Evijärven osuusmeijerille jo vuonna 1926.

Koskimäet aloittivat muutama vuosi sitten mittavan, yli kahden miljoonan euron investoinnin tilansa tulevaisuuteen, sillä Eino on päättänyt jatkaa alalla. Nykyaikaisessa Robora-pihatossa on varattu paikat kolmelle lypsyrobotille, ja tilaa lehmille on kolminkertaisesti vanhaan verrattuna.

Rehu- ja lantavarastot rakennettiin uuteen paikkaan joen toiselle puolelle viime vuonna, ja itse navetan rakentaminen alkoi pääsiäisen jälkeen tänä keväänä. Runsaan puolen vuoden kovan työn jälkeen se saatiin käyttöön noin kuukausi sitten.

Pihaton avoimet ovet lokakuun lopulla keräsivät Jokikylään jopa 900 kiinnostunutta kävijää ympäri maakuntaa.

Siellä on tällä hetkellä runsaat sata lehmää, joista 75 oli omasta takaa ja loput hankittiin lopettaneilta tiloilta.

–Tuotanto on lähtenyt käyntiin lupaavasti, suunnitelmien mukaan. On ollut tosiaan opettelemista itsellä ja varmaan eläimilläkin, Koskimäki pohtii. –Kaksi-kolme vuotta menee, kun tuotanto saadaan ajettua täyteen vauhtiin.

EVIJÄRVEN osuusmeijerillä oli parhaimmillaan, vuonna 1964, jopa 516 maidontuottajaa. Heiltä saatiin tuona vuonna yhteensä 5,6 miljoonaa litraa maitoa.

Tänä päivänä maitotiloja on paikkakunnalla enää parikymmentä. Kun Koskimäet saavat pihattonsa täydelle teholle, he pystyvät tuottamaan yksin kolmasosan siitä maitomäärästä, johon kaikki yli 500 maidontuottajaa yhdessä pystyivät vuonna 1964.

–Tuntuu hyvältä, että meidän hankkeemme on huomattu pitäjässä. Olemme saaneet tosi paljon tukea ja kannustusta matkan varrella, Janne Koskimäki sanoi.

Hän totesi, että maatalous on laji, jossa ei ole pikavoittoja. Tämänkaltaisia isoja rakennushankkeita on mietittävä sukupolvien yli.

–Tuntuu hyvältä, että toiminta jatkuu Einon käsissä, eikä tarvitse ainakaan itse olla tässä ketjussa se, joka jättää karjan pois, hän sanoi. –Evijärvelläkin on tarpeen, että investointeja tehdään, että saadaan kotieläintuotanto mahdollisimman vahvana jatkumaan myös tulevaisuudessa.

Jaa tämä juttu:

Facebook
Twitter
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Aihealueeseen liittyviä juttuja

Artikkelit vuosittain

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.