Tanssitoiminta käynnistyi jo ennen sotia – ”Halkosaari on Suomen kaunein tanssilava”

Halkosaari juhlii 60-vuotista taivaltaan. Kesän ensimmäinen tanssilauantai on 11. kesäkuuta. Kuva: Sointu Ketola
Halkosaari juhlii 60-vuotista taivaltaan. Kesän ensimmäinen tanssilauantai on 11. kesäkuuta. Kuva: Sointu Ketola
Halkosaari juhlii 60-vuotista taivaltaan. Kesän ensimmäinen tanssilauantai on 11. kesäkuuta. Kuva: Sointu Ketola
Halkosaari juhlii 60-vuotista taivaltaan. Kesän ensimmäinen tanssilauantai on 11. kesäkuuta. Kuva: Sointu Ketola
LAPPAJÄRVEN Veikot käynnisti Halkosaaren tanssilavan toiminnan jo ennen sotia. Vuonna 1960 seuran puheenjohtaja Ahti Lampi esitti uuden suurlavan suunnitelman, ja lava rakennettiin nykyiselle paikalleen rakennusmestari Nestori Viinamäen piirustusten mukaan. Saksalaisen esikuvan mukainen riippuva kattorakennelma herätti huomiota erikoisuudellaan. Lava valmistui keväällä 1961 ja ensimmäiset juhannusvalvojaiset olivat menestys. Tarina maakunnan parhaasta tanssilavasta oli syntynyt.

Tanssilavaa pyöritti toiminnanjohtaja Matti Lampi, jonka apuna oli Halkosaari-toimikunta. Tanssipaikka tuli tunnetuksi kauniista ympäristöstä, hyvistä esiintyjistä, siisteydestä ja hyvästä järjestyksestä. Lampi löysi kesälauantaista toiseen mielenkiintoisia artisteja ja bändejä, jotka kasvattivat lavan mainetta ja vetovoimaa. Halkosaaressa työskennelleen näyttelijä Jussi Lampin mukaan Matti Lampilla oli ”järjettömän hyvä vainu bändien suhteen”. Hän kävi talvella Englannissa haistelemassa nousussa olevia tähtiä. Hän oli edelläkävijä esiintyjien huomioonottamisessa rakennuttamalla lavalle oman sisäänkäynnin, pukuhuoneen, vessat ja suihkut, mistä syystä Halkosaareen tultiin mielellään esiintymään. Matti Lampi ideoi, suunnitteli ja toteutti tanssilavatoimintaa vuoteen 1986 asti. 

1960-luku oli kävijämäärien kasvun ja rakentamiseen aikaa. 1970-luvulla hiihtomajan ravintolaa laajennettiin. Tanssilavan viereen rakennettiin grilliravintola sekä tehtiin konserttilava. Grilliin Nestori Viinamäki piirsi maan pisimmän, 32 metrin mittaisen mutkittelevan baaritiskin. 

1970-luvulla myös juhannusjuhlat olivat massiivisia tapahtumia, joissa bändi esiintyi sekä ulko- että sisälavalla. Tavallisena lauantaina normaali määrä myytyjä lippuja oli 2 700. Jos jäätiin alle 2 000 hengen, mietittiin, mikä meni pieneen.  

– Jos esiintyjä oli Tapani Kansa, tuli Halkosaareen 4 000 henkeä, muistelee Jussi Lampi. 

1980-LUVULLA nuoriso siirtyi pois huvipaikoilta. Muutos tapahtui parissa vuodessa. Matti Lampi oli lobannut huviveron poistamista eduskunnassa Suomen Huvijärjestäjien Liiton puheenjohtajana. Vero poistettiin, mutta muutos oli jo tapahtunut. 1990-luvun alussa näytti siltä, että tanssipaikkojen lama-aika oli menossa ohi, mutta 2000-luvulle tultaessa yleisömäärät taas vähenivät. Yleisön kadottua tanssilavoilta viimeiset Lappajärven Veikkojen isännöimät tanssit pidettiin keväällä 2003.  

VUODESTA 2008 tanssitoimintaa on järjestänyt Halkosaaressa MLL Invest. Minna Heinonen kertoo, että sesonki kestää nykyään kesäkuun puolivälistä elokuun puoliväliin ja lippuja myydään 300–1 000 tanssi-iltaa kohden. Yleisön ikähaitari on laaja. Perinteisiä lavatansseja tanssivat iäkkäämmät ja nuorekkaammilla bändeillä on nuorempi yleisö. Heinonen kiittää Lappajärven kuntaa mahtavaksi vuokranantajaksi ja poikkeuksellisen positiiviseksi yhteistyökumppaniksi. Halkosaari on yksi MLL Investin kuudesta tanssilavasta.  

Heinonen sanoo, että Halkosaari on Suomen kaunein tanssilava, joka on hienolla paikalla ja rakennus on kaunis.  

Lauantai-illan huumaa silloin ennen 

LAVAN kulta-aikoina linja-autot toivat tanssivan väen lavalle koko maakunnasta. Oulusta saakka tultiin maksuttomilla linja-autokyydeillä Halkosaareen. Alkuillasta lavalla pyörähdeltiin tanssimusiikin tahtiin. Naiset odottelivat hakijoitaan seinänvierellä. Keskellä pyöri tanssiin hakevien miesten joukko, josta sopivan daamin löytänyt mies erkaantui, kumarsi, ojensi kätensä ja vei tanssipartnerinsa keskilattialle tanssimaan. Myöhemmin illalla tunnelma tiivistyi, moni pari siirtyi käsi kädessä sivuovesta ulos, käveli portaat ylös hiihtomajalle nauttimaan virvokkeita – tai katosi kävelemään niemeen. Myöhemmin perinteinen paritanssi vaihtui ”jytäämiseksi”, jolloin käsilaukut heitettiin piirin keskelle. Vanhat käyttäytymiskuviot olivat muuttumassa.  

Kaikkeen huvitteluun ei suhtauduttu suopeasti. Osa tanssiväestä lähti linja-autosta tullessaan tien vastakkaisella puolella olevaan metsään nauttimaan omia virvokkeita. Kaikki metsässä virkistäytyjät eivät ikinä ehtineet ostamaan lippua ja siirtymään tanssilavalle. Osa taas kipaisi lipputarkastuksen läpi tanssilavalle ennen kuin virvokkeet ehtivät vaikuttaa liian voimakkaasti.  

Tulivuorirockin aikakausi 

TULIVUORIROCK järjestettiin Halkosaaressa ensimmäisen kerran vuonna 1971 ja se oli Ruisrockin jälkeen maamme toiseksi vanhin rockfestivaali. Lippuja myytiin jopa 10 000 ja artistit olivat maailmanluokan tähtiä Bay City Rollerseista, Suzi Quatroon ja Dingosta, Hurriganesiin ja Wigwamiin.  

1980-luvulla tapahtuma velkaantui ja järjestettiin viimeisen kerran 1988. Vuonna 2007 Tulivuorirock herätettiin henkiin Timo Kotipellon ja Kristian Pihlajaharjun aloitteesta, ja juontajana toimi Jussi Lampi. Vuonna 2011 tapahtuma siirtyi pois Halkosaaresta. 

Aino Alppinen 

Lue lisää

Muuta luettavaa

Jaa tämä juttu:

Facebook
X (Twitter)
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Uutiset

Kirjaudu

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.