Nuottimäen prunnin vipuvarsi entisöity

Maakuntarajanakin tunnettu Nuottimäen prunni on saanut uuden vipuvarren. Vipuvarsi asennettiin paikalle edellisenä viikonloppuna.

KOTISEUTUHISTORIAAN perehtyneet tietävät vanhan sanonnan, jonka mukaan maakunnan raja kulkee Kortesjärven prunnilla Nuottimäessä. Näin se on kulkenutkin. Paikka määritettiin aikoinaan vuonna 1533 rajankäynnin yhteydessä erottamaan historialliset Pohjankyrön ja Pedersören pitäjät toisistaan.

Nyt Kortesjärvellä Nuottimäellä sijaitsevan vanhan prunnin vipuvarsi on kunnostettu. Uusi varsi asennettiin kaivolle edellisen viikonlopun aikana. Ensimmäisen laajemman kunnostuksen kaivolle toteutti LC Kortesjärvi vuonna 1997.

Nuottimäen prunnin määrittämä raja alkoi Alahärmän Voltista ja kulki Nuottimäen prunnin kautta Evijärven Hanhikoskeen ja sieltä Lappajärvelle. Rajan länsipuolelle jäi suomenkielinen Pohjankyrö ja itäpuolelle ruotsinkielinen maakunta.

JÄRVISEUTU-SEURAN puheenjohtaja Mauri Jokela kertoo, että vuonna 1533 määritetyn rajan vaikutuksia voi havaita yhä tänä päivänäkin Kortesjärven kylien välisissä murre-eroavaisuuksissa.

–Raja jakaa Kortesjärven kahtia, jonka seurauksena itäosissa puhutaan selvästi eri murretta kuin länsiosissa. Tämä on tietenkin tasoittunut ajan myötä, mutta vieläkin siitä on havaittavissa piirteitä kylien välillä, Jokela sanoo.

Jokela uskoo kaikkein eniten kehitykseen vaikuttaneen se, missä suunnassa käytiin kirkossa. Esimerkiksi ylikyläläiset ja fräntiläläiset kuuluivat Kauhavan ja Alahärmän kirkkoon, kun taas Nuottimäen prunnin itäpuolella asustavat järviseutulaiset kävivät Pietarsaaressa kirkossa.

–Jumalanpalveluksissa käytiin hyvin ahkeraan, joten sitä kautta murteiden leviäminen oli täysin johdonmukaista, Jokela toteaa.

TOINEN alueen murteisiin merkittävästi vaikuttanut tekijä oli Kustaa Vaasan 1500-luvulla lupaama verovapaus erämaita asuttaville. Silloin savolaiset lähtivät asuttamaan rannikkoa sisämaasta kohti ja Järviseudulle rakentui savolaiskiila.

–Tästä selkeänä esimerkkinä Kortesjärven Pellisen ja Kottarin kylän murteissa on havaittavissa huomattavasti enemmän yhtäläisyyksiä järviseutulaiseen sanavalikoimaan kuin esimerkiksi Purmojärvellä ja Kortesjärven kirkonkylällä, jossa murre on selkeästi lähempänä eteläpohjalaista maakunnan murretta, Jokela tarkentaa.

Nuottimäen prunni sijaitsee puoli kilometriä Kortesjärven kylältä Lappajärven suuntaan. Sitä on siirretty hieman alkuperäiseltä sijainniltaan tielinjan rakennuttua. Vanhan kaivon kansi on kuitenkin edelleen havaittavissa kaivon lähistöltä heinien seasta.

Kysyttäessä Kortesjärven kahtia jakavan kaivon puolien paremmuudesta Jokela antaa arvoituksellisen vastauksen.

–Riippuu vähän millä mitataan. Se on suhteellisesta, Jokela sanoo salamyhkäisesti.

Jaa juttu: