Vastine Sinikka Salon kirjoitukseen maatalouden ja turvetuotannon vaikutuksista Purmojärveen

Täytyy heti alkuun oikaista, että nyt haussa oleva ympäristölupa ei lisäisi Purmojärven kuormitusta, sillä hakemushan koskee jo olemassa olevan alueen uudelleenluvitusta aivan normaalin käytännön mukaan, ei suinkaan uutta aluetta kuten kirjoituksestasi saattaisi ymmärtää.

Suosittelisin myös lukemaan Maaseudun Tulevaisuuden 8.4. julkaistun artikkelin GTK:n sedimentti- ja järviparitutkimuksista. Tutkimuksen mukaan turvetuotanto ei ole pilannut vesistöjä, kuten vuosikymmenet on virheellisesti uskottu.

Maaseudulla elävien ja täällä erityisesti ympärivuotisesti asuvien on elantonsa täällä ansaittava, aivan kuten jo useat sukupolvet ennen meitä ovat tehneet. Maa- ja metsätalous, turkistarhaus sekä turvetuotanto ovat tärkeitä työllistäjiä haja-asutusalueilla. Maaseutu on myös meille rakas ja tärkeä ympäristö, vaikka asummekin täällä ympärivuotisesti emmekä ainoastaan vapaa-aikana.

Olen kyllä kanssasi samaa mieltä siitä, että alueemme tarvitsee uusia asukkaita, sillä eihän maaseutu pelkillä vapaa-ajan asukkailla elinvoimaisena pysy. Ympärivuotiset asukkaat tarvitsevat maaseudulla viihtyäkseen työtä ja työpaikkoja, joita olemme toiminnallamme pystyneet luomaan. Nykypäivän turvetuotannossa käytetään aina parasta mahdollista vesienpuhdistustekniikkaa, jonka rakennuskustannukset kohoavat useisiin kymmeniin tuhansiin euroihin. Lisäksi toiminta on tarkasti valvottua esimerkiksi useilla, jopa kymmeniä kertoja vuodessa otettavilla vesinäytteillä, jotka sertifioidut näytteenottajat noutavat ja vievät laboratorioihin analysoitaviksi. Turvetuotantokin on siis muuttunut noista mainitsemistasi 1980-luvun ajoista.

Purmojärven kunnostuksessa on ollut suuri osuus myös yksityisillä maanomistajilla ja Purmojärven asukkailla, jotka ovat luovuttaneet maitaan vesienpuhdistusjärjestelmien käyttöön, itsekin kuulun heihin.

Sinikka Salo esitti kirjoituksessaan ympäristölupahakemuksestani kopioituja lukuja turvetuotannon vesistövuosipäästöistä. Näin ilmoitettuina luvut saattavat näyttää isoilta, mutta vertailun vuoksi on hyvä muistaa, että vuonna 2016 ympäristöhallinnon tutkimuksen mukaan turvetuotannon fosforikuormitus oli 0,5 prosenttia ja typpikuormitus 0,6 prosenttia Suomessa tapahtuneesta kokonaiskuormituksesta, kun esimerkiksi metsätalouden vastaavat luvut olivat 7,6 ja 5,3 prosenttia. Tavoitteenani on edelleenkin tuottaa kotimaista energiaa ja viedä Suomea kohti parempaa omavaraisuutta. Pyrkimyksenäni on myös jatkossa toimia kotiseutuni parhaaksi luomalla työpaikkoja ja tuomalla verotuloja Kauhavalle, sekä turvaamalla näin palvelujen saannin asuinkunnassani.

Jaa juttu: