Eläkkeelle jäävä Perkkalainen: Kaksineuvoinen toimii tehokkaasti ja lääkärien keskittäminen Kauhavalle oli toimiva ratkaisu

Kaksineuvoisen johtaja Antti Perkkalainen jää vuodenvaihteessa eläkkeelle.
Kaksineuvoisen johtaja Antti Perkkalainen jää vuodenvaihteessa eläkkeelle jo toisen kerran. Hän kertoo, että Kaksineuvoisessa on tehty isoja muutoksia, jotka ovat lisänneet tehokkuutta. Myös lääkärien keskittäminen Kauhavalle oli hänen mielestään potilaiden kannalta hyvä ratkaisu. Suurimmat haasteet Kaksineuvoiselle tänä päivänä ovat voimakkaasti vanheneva väestö ja erityisesti kotihoito.

KUNTAYHTYMÄ Kaksineuvoisen johtaja Antti Perkkalainen jää vuodenvaihteessa eläkkeelle jo toisen kerran.

Perkkalainen oli jo syyskuussa 2014 jäänyt vanhuuseläkkeelle, kunnes hän reilut kaksi vuotta sitten palasi ruoriin. Silloin näytti siltä, että sote- ja maakuntauudistus astuisi voimaan vuoden 2020 alusta, ja omin sanoineen hän palasi ”saattelemaan Kaksineuvoista hautaan.”

–Nyt se jää jonkun muun tehtäväksi, sillä ilmeisesti uusikin hallitus jatkaa uudistuksia — ei kenties samalta pohjalta, mutta muutoksia on tulossa.

Hän kertoo, että Etelä-Pohjanmaan kuntajohtajat päättivät 17. toukokuuta, että jo tehdyn sote-valmistelutyön pohjalta jatkettaisiin maakunnallisella, vapaaehtoisella sotekuntayhtymämallilla. Se voisi käynnistyä jo vuoden 2021 alusta.

–Eli erikoissairaanhoito jatkaisi omana organisaationaan, ja rinnalle perustettaisiin sotekuntayhtymä, joka sitten vastaisi koko maakunnan perusterveydenhuollosta ja sosiaalitoimesta. Jos tähän päästään, se on mielestäni oiva ratkaisu. Silloin tämä valmistelutyö, mitä on tehty, ei mene hukkaan.

ELÄKKEELLE Perkkalainen jää hyvillä mielin. Kauhavan hyvinvointikeskus etenee, ja Alahärmän terveysasemallekin on tulossa uudet toimitilat.

–Täytän kesäkuussa 69 vuotta. Luulen olevani Suomen vanhin kunnan kokoaikainen virkamies, Perkkalainen naurahtaa.  –Tämä viimeinen työjakso on ollut erittäin antoisa. Jään kyllä varmasti kaipaamaan mahtavia ja erittäin ammattitaitoisia työkavereita.

Hän kertoo, että Kaksineuvoisessa on tehty isoja muutoksia, jotka ovat lisänneet tehokkuutta. Lääkärityövoima on keskitetty Kauhavalle, ja vuodeosastokin palasi sinne evakosta. Etälääkärivastaanotot ovat käynnistyneet hyvin, ja kotisairaalatoiminta on saanut runsaasti kiitosta. Ikäihmisten palveluissa on jatkettu rakennemuutosta. Tehostetun palveluasumisen yksiköissä on ympärivuorokautinen lääkäripäivystys, ja asiakasohjausyksikön ja kotikuntoutuksen toiminta on vakiintunut. Hajallaan olevista toimitiloista huolimatta perhekeskusmallin toteutus on hyvällä tolalla, ja malli on Perkkalaisen mukaan saanut runsaasti kiitosta. Sosiaalinen kuntoutus on aloitettu pilottina omalla toimintamallilla. Hän toteaa, että kokemukset siitä näyttävät hyviltä.

–Nämä ovat sellaisia saavutuksia, joista ollaan monessa paikassa kateellisia, Perkkalainen sanoo. –Mutta ne ovat huippuammattilaistemme ansiota. Minun ei ole tarvinnut kuin vähän ”pitää ja päästää”, kuten vanha sanonta kuuluu, eli antaa asiantuntijoille lupa tehdä töitään ja viedä asioita eteenpäin.

Tehokkuushyödyt eivät näkyneet vielä viime vuoden tilinpäätöksessä, ja Kaksineuvoinen sai Kauhavan kaupungilta moitteita budjetin huomattavasta ylittämisestä. Perkkalainen sanoo kuitenkin, että budjetin ylitys oli hyvissä ajoin tiedossa. Evijärven osalta hän taas luonnehtii kulunutta vuotta erittäin hyväksi, sillä tiukka budjetti onnistuttiin jopa alittamaan.

–Tänä vuonna Kaksineuvoinen on ensimmäisten kuukausien osalta kohtuullisen hyvin budjettiraamissa.

Hänen mielestään Kaksineuvoinen toimii erittäin tehokkaasti.

–Väitän, että kustannuksiltamme ja palvelun laatuun nähden me ollaan varmasti tehokkuudessa kärkipäässä. Kauhavan vuosien 2006–17 kustannuskehitys on maakunnan maltillisinta terveydenhuollon osalta, ja Evijärvenkin menokehitys on maakunnan keskivertoa. Sote-menojen kehitys kummankaan jäsenkunnan osalta ei mitenkään poikkea esimerkiksi kuntien opetus- ja sivistystoimen menokehityksestä. Ero on sen sijaan siinä, että ikärakenteen muutoksen myötä sote-sektorilla palveluntarve lisääntyy koko ajan, kun opetuksessa ja varhaiskasvatuksessa lasten ja oppilaiden määrät ovat kääntyneet selvään laskuun.

LÄÄKÄRIPALVELUJEN keskittäminen Kauhavalle herätti paljon vastustusta, ja se johti myös Lappajärven eroon kuntayhtymästä. Perkkalainen toteaa silti, että keskittäminen oli potilaiden kannalta ehdottomasti oikea ratkaisu. Alkuvaiheen jälkeen kritiikki on selvästi laantunut.

–Nyt kun meillä on lääkäriresurssit täällä Kauhavalla — 13 lääkäriä plus johtava ylilääkäri — se tuo aivan uutta tehokkuutta. Se tuo tulevaisuudessa myös säästöjä, koska me jouduttiin ostamaan isolla rahalla lääkäreitä näille pienille terveysasemille. Asiakaspalvelun laatu ei ollut yhteneväinen, koska nämä firmojen lääkärit vaihtuivat hyvinkin nopeaan tahtiin.

Perkkalaisen mukaan Lappajärvi erosi, koska lappajärveläiset näkivät lääkäripalvelun ”ainoana tärkeänä asiana”, mutta hän toteaa, että itse asiassa tänä päivänä käytetään jo enemmän asiantuntijasairaanhoitajien ja fysioterapeuttien vastaanottoja kuin lääkärin vastaanottoja.

–Lääkäri on toki tarpeellinen, mutta pienemmillä terveysasemilla on etälääkäripalvelut, asiantuntijasairaanhoitajien vastaanotot ja laboratorion näytteenotto — ei joka päivä, mutta ihan kattavasti pari–kolme kertaa viikossa. Myös vuoden alussa käynnistetty pikapoli vetää kohtuullisen hyvin.

Tilanteen niin vaatiessa lääkäri voi kyllä jalkautua hyvinvointiasemillekin ja jopa kotisairaalaan. Lisäksi neuvolalääkäri käy jokaisella hyvinvointiasemalla ja koululääkäri kouluissa.

–Siinä suhteessa palvelu on ihan entisen laista, ja väitän, että jopa parempaa kuin ennen.

SUURIMMAT haasteet Kaksineuvoiselle tänä päivänä ovat voimakkaasti vanheneva väestö ja erityisesti kotihoito.

–Kotihoitoa pitää jatkuvasti pystyä kehittämään ja sen tehokkuutta lisäämään.

Tulevaisuudessa myös erikoissairaanhoidon menot täytyy saada kuriin. Vuonna 2006 perusterveydenhuollon asukaskohtaiset menot olivat Etelä-Pohjanmaalla keskimäärin 575 euroa ja erikoissairaanhoidon menot 831 euroa. Vuonna 2017 vastaavat luvut olivat 667 ja 1330 euroa, eli erikoissairaanhoidon menot kasvoivat peräti 60 prosentilla, kun perusterveydenhuollon kasvu jäi vain 16 prosenttiin.

 –Eli liukuma on mennyt koko ajan erikoissairaanhoidon suuntaan. Totta kai erikoissairaanhoito on merkittävää, siellä tehdään ne kirurgiset ja muut toimenpiteet, joita tarvitaan, mutta ihmisen paras turva on kuitenkin kokenut terveyskeskuslääkäri ja asiantuntevat hoitajat lähellä.

PERKKALAINEN aikoo lomailla kaksi viimeistä kuukautta, eli hän jää pois marraskuun alussa. Eläkkeellä ensimmäisenä tiedossa on ainakin kotitalon peruskorjausta ja muita rakennustöitä.

–Katsotaan, kuinka paljon pihalla on rakennusoikeutta jäljellä. Siellä kun jo laavu, puuvaja, kesäkeittiö, pihasauna ja pari leikkimökkiä lastenlapsille, hän naurahtaa. –Katsotaan, mitä alan puuhastella. Eiköhän sitä aina jotain hommaa löydy.

Jaa tämä juttu:

Facebook
Twitter
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Aihealueeseen liittyviä juttuja

Artikkelit vuosittain

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.