
Koulutiestä vaaditaan turvallisempaa
Evijärven haapajärvenkyläläisten koulutiestä vaaditaan turvallisempaa. Joukko vanhempia toivoo pyörätien rakentamista jo olemassa olevaan alikulkutunneliin.
Evijärven haapajärvenkyläläisten koulutiestä vaaditaan turvallisempaa. Joukko vanhempia toivoo pyörätien rakentamista jo olemassa olevaan alikulkutunneliin.
Järviseudun Sanomat 22. elokuuta kirjoitti otsikolla “Saivatko sukulaislapset ilmaiskyytejä perusteetta?”
Hallituksen linjauksen mukaan maakunta-sote valitsee ja vuokraa kunnilta ja kaupungeilta vain tarvitsemansa tilat terveyskeskuksista ja sairaaloista. Kiinteistöt jäävät kuntien vastuulle. Henkilöstön lisäksi kaikki hoitovälineistö siirtyy maakunnan käsiin. Maakuntavaltuusto ratkaisee, missä hoitoa jatketaan.
Viime aikojen tapahtumat Vimpelin kunnallispolitiikassa ja virkamiehistössä vaativat selvennystä. Kunnanjohtajan Vimpelistä lähtemiseen liittyvät tapahtumat ja erityisesti tästä tiedottaminen on ontunut. Haloo Vimpelin valtuutettuja ja muita luottamushenkilöitä yhdistää halu lisätä kuntamme poliittisen kulttuurin avoimuutta ja sitä kautta luottamusta politiikkaan.
Lappajärven keskikoulu on käyttöikänsä päässä. Uusi koulu on etenkin pienelle kunnalle mittava julkinen investointi, joka tulee eteen kerran tai kaksi vuosisadassa. Ollaan siis jonkin erittäin tärkeän äärellä. Mielestäni Lappajärvellä on tuhannen taalan paikka tehdä uudesta koulusta koko kunnan helmi.
En varmuudella tiedä totuutta, mistä tie on saanut nimensä, Mutta tarina kertoo, että joskus reilu sata vuotta sitten susi olisi tappanut lapsen tai kaksi tien varrella. Toinen tarina kertoo, että tietä rakennettiin kahdesta eri suunnasta. Jokainen, joka on tiellä liikkunut, tietää, että Särkikylän risteyksestä on 10 kilometriä melkein yhtä suoraa. Teerijärveltä päin rakentajilta oli kompassi hukassa. Siksi se tieosuus on niin mutkainen, kun ei meinannut löytyä toista päätä.
Kansanedustaja Reijo Hongisto (sin.) antoi lausuntoja (JS 25. heinäkuuta). Artikkeli oli otsikoitu ”Hongisto haluaa pitää koko maan asuttuna”. Lausunnoissaan Hongisto väittää, että ”punavihreässä kaupunkikuplassa elävien toive olisi maaseudun tyhjentäminen”.
En voi olla kiittämättä Susanna Kultalahtea hänen kirjoituksestaan Järviseudun Sanomissa 25. heinäkuuta. Siinä oli niin viisaasti sanottu tämän päivän elämänmenosta. Menneen arvostaminen sekä kunnioittaminen ja sen tallentaminen tuleville sukupolville on tärkeää. Siinä työsarkaa jossa loppua ei näy. Juttu kannattaa kaivaa esiin, jos sitä ei ole lukenut.
Järviseudun Sanomissa oli 11. heinäkuuta juttua Lappajärven museon pontikkapannusta, jonka kerrottiin olevan ”evijärveläistä mallia” ja olleen käytössä joskus 1970-luvulla. Siitä sain virikkeen kirjoittaa paloviinan, pontikan, historiasta. Tällä aineella on lukemattomia nimityksiä. Amerikkalaisetkin tietävät, mitä ovat ’moonshine dropsit’.
Evijärven haapajärvenkyläläisten koulutiestä vaaditaan turvallisempaa. Joukko vanhempia toivoo pyörätien rakentamista jo olemassa olevaan alikulkutunneliin.
Järviseudun Sanomat 22. elokuuta kirjoitti otsikolla “Saivatko sukulaislapset ilmaiskyytejä perusteetta?”
Hallituksen linjauksen mukaan maakunta-sote valitsee ja vuokraa kunnilta ja kaupungeilta vain tarvitsemansa tilat terveyskeskuksista ja sairaaloista. Kiinteistöt jäävät kuntien vastuulle. Henkilöstön lisäksi kaikki hoitovälineistö siirtyy maakunnan käsiin. Maakuntavaltuusto ratkaisee, missä hoitoa jatketaan.
Viime aikojen tapahtumat Vimpelin kunnallispolitiikassa ja virkamiehistössä vaativat selvennystä. Kunnanjohtajan Vimpelistä lähtemiseen liittyvät tapahtumat ja erityisesti tästä tiedottaminen on ontunut. Haloo Vimpelin valtuutettuja ja muita luottamushenkilöitä yhdistää halu lisätä kuntamme poliittisen kulttuurin avoimuutta ja sitä kautta luottamusta politiikkaan.
Lappajärven keskikoulu on käyttöikänsä päässä. Uusi koulu on etenkin pienelle kunnalle mittava julkinen investointi, joka tulee eteen kerran tai kaksi vuosisadassa. Ollaan siis jonkin erittäin tärkeän äärellä. Mielestäni Lappajärvellä on tuhannen taalan paikka tehdä uudesta koulusta koko kunnan helmi.
En varmuudella tiedä totuutta, mistä tie on saanut nimensä, Mutta tarina kertoo, että joskus reilu sata vuotta sitten susi olisi tappanut lapsen tai kaksi tien varrella. Toinen tarina kertoo, että tietä rakennettiin kahdesta eri suunnasta. Jokainen, joka on tiellä liikkunut, tietää, että Särkikylän risteyksestä on 10 kilometriä melkein yhtä suoraa. Teerijärveltä päin rakentajilta oli kompassi hukassa. Siksi se tieosuus on niin mutkainen, kun ei meinannut löytyä toista päätä.
Kansanedustaja Reijo Hongisto (sin.) antoi lausuntoja (JS 25. heinäkuuta). Artikkeli oli otsikoitu ”Hongisto haluaa pitää koko maan asuttuna”. Lausunnoissaan Hongisto väittää, että ”punavihreässä kaupunkikuplassa elävien toive olisi maaseudun tyhjentäminen”.
En voi olla kiittämättä Susanna Kultalahtea hänen kirjoituksestaan Järviseudun Sanomissa 25. heinäkuuta. Siinä oli niin viisaasti sanottu tämän päivän elämänmenosta. Menneen arvostaminen sekä kunnioittaminen ja sen tallentaminen tuleville sukupolville on tärkeää. Siinä työsarkaa jossa loppua ei näy. Juttu kannattaa kaivaa esiin, jos sitä ei ole lukenut.
Järviseudun Sanomissa oli 11. heinäkuuta juttua Lappajärven museon pontikkapannusta, jonka kerrottiin olevan ”evijärveläistä mallia” ja olleen käytössä joskus 1970-luvulla. Siitä sain virikkeen kirjoittaa paloviinan, pontikan, historiasta. Tällä aineella on lukemattomia nimityksiä. Amerikkalaisetkin tietävät, mitä ovat ’moonshine dropsit’.
Evijärven haapajärvenkyläläisten koulutiestä vaaditaan turvallisempaa. Joukko vanhempia toivoo pyörätien rakentamista
Järviseudun Sanomat 22. elokuuta kirjoitti otsikolla “Saivatko sukulaislapset ilmaiskyytejä perusteetta?”
Hallituksen linjauksen mukaan maakunta-sote valitsee ja vuokraa kunnilta ja kaupungeilta
Viime aikojen tapahtumat Vimpelin kunnallispolitiikassa ja virkamiehistössä vaativat selvennystä. Kunnanjohtajan
Lappajärven keskikoulu on käyttöikänsä päässä. Uusi koulu on etenkin pienelle
Kansanedustaja Reijo Hongisto (sin.) antoi lausuntoja (JS 25. heinäkuuta). Artikkeli
En voi olla kiittämättä Susanna Kultalahtea hänen kirjoituksestaan Järviseudun Sanomissa
Järviseudun Sanomissa oli 11. heinäkuuta juttua Lappajärven museon pontikkapannusta, jonka
Järviseudun Sanomat on Etelä-Pohjanmaan Järviseudulla kerran viikossa ilmestyvä puolueeton paikallislehti. Levikiltään Järviseudun Sanomat on Suomen suurin viikoittainen paikallislehti. Ilmestymispäivä on keskiviikko.
Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.