Hongistolta unohtuu, että koko tuon ajan, mitä hän käsittelee, on hallituksen pääministeri ollut nykyisistä hallituspuolueista. Pääministeri viitoittaa aika lailla hallituksen linjaa, jos ei muuten niin irtisanomisuhkauksella.
Hongisto arvostelee pääoppositiopuoluetta siitä, kuinka se on aikanaan ollut hyväksymässä poliisien määrän vähentämisen. Hongisto kuitenkin unohtaa, kuinka maailman ja oman maan turvallisuustilanne on muuttunut paljon noista ajoista. Asioita on vain niin helppo irrottaa yhteyksistään.
Hongisto kutsuu arvottomaksi näytelmäksi opposition toimintaa. Armottomaksi voi sanoa hallituksen näytelmää. jossa pääosan esittäjät leikkaavat lapsiperheiltä, vanhuksilta, sairailta, kaikista huonoimmassa asemassa olevilta.
Olisi terveellistä kuunnella apteekissa, kuinka vanhukset arpovat, minkä lääkkeen ostaisi, minkä jättäisi ostamatta. Usein on kyse elintärkeistä diabeteslääkkeistä.
Armotonta on ollut hallituksen hiljaisuus Kelan tukien myöhästymisen suhteen. Ei ole vaadittu Kelan johtajan eroa, toki laiminlyönnit olivat edellisen johtajan aikaisia. Entäpä jos kyseessä olisivat olleet hyvin toimeentulevien edut, olisiko hallitus silloin tarttunut toimeen? Armotonta oli myös Hongiston kirjoituksesta lukea, kuinka ihmisoikeudet ja siihen kuuluvat tasa-arvoiset oikeudet kaikille eivät ole päivänselviä vielä 2000-luvullakaan.
