Tosiasioita ja legendaa Vimpelin kuntataloudesta

Kansanliike hehkuttaa kotisivuillaan: ”Haloo Vimpeli syntyi kesällä 2012.Vuodesta 2009 alkanut ja edelleen 2011 syventynyt kuntatalouden syöksykierre oli vääjäämättä viemässä Vimpelin kuntaa kriisikuntien joukkoon. Kunnassa päätösvaltaa pitäneeltä keskustan johtamalla enemmistöllä ei ollut ymmärrystä tai sitten halua tehdä tarvittavia korjausliikkeistä. Syntyi ajatus lähteä syksyn 2012 kunnallisvaaleihin selvällä muutosohjelmalla pelastamaan kuntatalous”.

Kuntatalouden alkeet voi googlata ”Kuntien verorahoitus 2015”. Verorahoitus tarkoittaa euromäärää, mikä kunnalla on käytettävissä käyttötalouden menoihin. Verorahoitus koostuu kunnan verotuloista ja valtionosuuksista. Vimpelin verorahoitus 2015 oli 6 049 ja naapurikunnissa Alajärvellä 6 250 ja Lappajärvellä 6 340 euroa vaikka Vimpelin verotulot olivat merkittävästi korkeammat kuin näissä vieruskunnissa. Tämä selittyy valtionosuussysteemin robinhoodmaisella verotulojen tasauksella eli rikkailta otetaan ja annetaan köyhille. Asukaskohtaisesti tasaus merkitsi 2015 Kauniaisen asukkaalle -1 270 euroa ja soinilaisella +1 161 euroa. Vimpeli on kärsinyt verotuloihin perustuvan valtionosuustasoituksen seurauksena 2010 tehdyn uudistuksen jälkeen miljoonakaupalla verrattuna vaikkapa naapureihinsa, kun niillä on ollut Vimpeliä heikomman veropohjan kuntina kuitenkin vuosittain 300–500 euroa per asukas enemmän käytettävissä palveluiden tuottamiseen.

Vimpelin vuoden 2015 hyvästä tuloksesta tulee tunnustaa tosiasia, että kustannuspuolen myönteiset vaikutukset saavutettiin, kun Järvipohjanmaan yhteislautakunnat kykenivät pudottamaan kustannustasoaan. Julkisuuteen on luotu mielikuva, että vuoden 2015 tulos olisi saavutettu jopa syksyllä 2015 alkaneilla toimilla. Tasapainotusprosessi oli todellisuudessa alkanut jo paljon aiemmin ja realisoitui hienosti vuoden 2015 tuloksessa, kun Vimpelin alijäämä aleni 1.4 miljoonalla eurolla. Siihen Vimpelin kunnan omilla toimilla oli lähes marginaalinen vaikutus.

Haloo pitää kruununaan muun muassa kyläkoulujen yksimielistä lakkauttamista. Itse muistelen kouluverkon panemisesta uuteen asentoon 2008, kun päätös siitä syntyi valtuustossa äänin 11–10 raadollisen kyläpolitikoimisen jälkeen. Nykyisistä Haloo-liikkeen ehdokkaista melkoinen osa taisi tuolloin vastustaa koulureformia. Vimpeliläisen äänestäjän kannattaa edelleenkin äänestyskopissa erotella tosiasiat ja legendat.

Veikko Leväniemi

Keskustan Vimpelin paikallisyhdistyksen jäsen vuodesta 1972 alkaen, Vimpeli

Jaa tämä juttu:

Facebook
Twitter
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Aihealueeseen liittyviä juttuja

Artikkelit vuosittain

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.