Vimpeli syvässä kuopassa

“Te olette tosi syvässä kuopassa.” Näin kertoi kuntajakoselvittäjä Eero Laesterä. Hän kertoi myös, että kunnan olisi jo vuonna 2009 pitänyt ryhtyä tositoimiin, kun tuolloin alkoi kunnan alijäämän ja velan merkittävä kasvu. Vimpeli on saanut jo vuoden 2010 jälkeen harkinnanvaraista valtionosuutta peräti neljästi. Kun sitä saadaan, pitäisi talous saada kääntymään, mutta ei kuitenkaan Vimpelissä saatu.
Mutta me emme ryhtyneet tositoimiin emmekä mihinkään rohkeisiin muutostoimiin. Tietyt tahot hallituksessa ja valtuustossa silloista kunnanjohtajaa myöten jatkoivat vaan tuon kuopan kaivamista.
Heillähän oli valtuustossa ylivoima ja sittemmin koaliittio. Kovasti vain kätkeydyttiin valtion tasausjärjestemän taakse, joka oli kaikkeen syyllinen. Kun nyt Soini päätti irtaantua Järvi-Pohjanmaasta ja Alajärvikin sen seurauksena, niin viimeinkin Vimpelin valtuuston vähemmistön toive toteutui. Lainaan Alajärven kaupunginjohtajaa: “Tämä yhteistyö on osoittautunut toimimattomaksi, byroraattiseksi ja kovin kankeaksi.” Kaipa hän muistaakseni asian jotakuinkin noin ilmaisi. Mutta tuliko tämä meille liian myöhään?
Muutama vuosi sitten Evijärvi oli vastaavassa tilanteessa kuin me, mutta he tekivät rajut säästötoimet. Siellä oli jämäkkä kunnanjohtaja, joka pelasti tietääkseni kunnan konkurssilta. Mutta sekään ei kelvannut, vaan sai lähtöpassit. Joillekin hänen säästötoimet olivat liikaa.
Vaikka meidän talous olisikin nyt kääntynyt parempaan, niin siihen ei saa tuudittautua. Investoinnit jäihin ja kaikki mahdolliset sopeutumistoimet tehtävä. Tärkeimmät virkamiehet asianmukaisen koulutuksen saaneena. Työntekijät sellaisiin tehtäviin, joita hyvin hallitsevat. Tarvittaessa yt-neuvottelut. Näin toimitaan yrityksissä, kun alkavat taloudelliset vaikeudet. Nyt en tietenkään tarkoita, että näitä sopeutus- ja saneeraustoimia tekisi nykyinen kunnanjohtajamme, vaan hallitus valitsisi ulkopuolisen, sillä hänen tehtävänsä on varmasti vihattu, kuten Evijärvellä. Mutta onko tämä jo liian myöhäistä? Se jää nähtäväksi, millaista harkintavaltaa valtioneuvosto käyttää.