Kypärää ei jätetä

Se oli valkoinen, keskellä oli kapea sininen vaakaraita. Se muistutti kananmunaa. Se pääsi tekemäni uutisjutun kainalojuttuun ja täysin tuntemattomienkin ihmisten vinoilun kohteeksi.
Ostin ensimmäisen pyöräilykypäräni 19 vuotta sitten. Oli outo kapistus siihen aikaan. Tunnustan: hankin kypärän täysin itsekkäistä syistä. Sittemmin kypärän malli on vaihtunut modernimpaan, mutta uusinta uutta en ole vielä tullut hankkineeksi, kun nykyinenkin on vielä ihan ehjä. Mitä nyt repsottavaa päällystä on pikaliimailtu styroksiin kiinni.
Tieliikennelaissa sanotaan, että pyörällä ajettaessa on yleensä käytettävä kypärää. Pyöräilykypärän käyttö ei ole Suomessa pakollista, mutta Australiassa ja Uudessa-Seelannissa sekä joissakin Kanadan ja Yhdysvaltain osissa on. Suomessa ei pidetä ajankohtaisena kypärän käyttämättä jättämisestä tulevaa sanktiota. Tosin poliisiylijohtaja Mikko Paatero totesi jokunen viikko takaperin Keskisuomalaisen jutussa, että tulevaisuudessa ilman kypärää pyöräileviä voitaisiin rangaista sakolla. Paatero perusteli kantaansa turvallisuudella. Olen periaatteessa samoilla linjoilla, mutta sakotusmahdollisuus asettaisi kansalaiset eriarvoiseen asemaan. Jossain ruuhka-Suomen suunnalla mahdollisia sakotettavia olisi pilvin pimein. Täällä maalla puolestaan poliisi on harvinaisempi näky. Kun tietää, että poliisinkin resursseja on vähennetty, niin mistä tehtävistä kypärättä pyöräilevien sakottaminen olisi pois? Olen toisaalta myös taipuvainen Liikenneturvan hallituksen puheenjohtajana toimivan kansanedustaja Martti Korhosen, kantaan, että koulutuksella ja viestinnällä lisätään kypärän käyttöä – ei sanktioilla.
Liikenneturvan mukaan pyöräilykypärän käyttöaste on tänä vuonna 41 prosenttia koko maassa. Eniten kypärää käytetään pääkaupunkiseudulla ja useimmiten kypärä laitetaan lapsen päähän. Ei tekisi pahaa vanhemmillekaan, vaikka kuulemani mukaan pyöräilykypärä litistää kampauksen.

Jaa tämä juttu:

Facebook
Twitter
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Aihealueeseen liittyviä juttuja

Luodessaan maan ja ihmiset, miehen ja naisen Jumala sanoi ”Lisääntykää ja ottakaa maa valtaanne”, kirjoittaa Heino Tervanen hartauskirjoituksessaan.

Enkelit – Jumalan palvelijat 

MIKKELINPÄIVÄ on saanut nimensä Jumalan sotajoukon johtajan, arkkienkeli Mikaelin mukaan. Enkelit ovat Jumalan näkymättömiä palvelijoita.

Annie Laitila kehottaa yrittäjiä miettimään UNESCON Geopark-statuksen hyötyjä omaan asiakasvirtaan.

Status tuli – mitäs nyt? 

KRAATTERIJÄRVI Geopark -hankkeelle myönnetty vihreä kortti virallistetaan vasta toukokuussa, mutta työ hankkeen eteen alkaa jo

Tuomo Kotkanniemi kertoo seuraavansa Järviseudun tapahtumia aktiivisesti.

Muistoja Järviseudulta 

SEURAAN Järviseudun tapahtumia aktiivisesti. Aloitin Frans Takalan ollessa Kotikunta-lehden päätoimittajana. Lehti tehtiin ja painettiin Seinäjoen

Luodessaan maan ja ihmiset, miehen ja naisen Jumala sanoi ”Lisääntykää ja ottakaa maa valtaanne”, kirjoittaa Heino Tervanen hartauskirjoituksessaan.

Enkelit – Jumalan palvelijat 

MIKKELINPÄIVÄ on saanut nimensä Jumalan sotajoukon johtajan, arkkienkeli Mikaelin mukaan. Enkelit ovat Jumalan näkymättömiä palvelijoita.

Annie Laitila kehottaa yrittäjiä miettimään UNESCON Geopark-statuksen hyötyjä omaan asiakasvirtaan.

Status tuli – mitäs nyt? 

KRAATTERIJÄRVI Geopark -hankkeelle myönnetty vihreä kortti virallistetaan vasta toukokuussa, mutta työ hankkeen eteen alkaa jo

Tuomo Kotkanniemi kertoo seuraavansa Järviseudun tapahtumia aktiivisesti.

Muistoja Järviseudulta 

SEURAAN Järviseudun tapahtumia aktiivisesti. Aloitin Frans Takalan ollessa Kotikunta-lehden päätoimittajana. Lehti tehtiin ja painettiin Seinäjoen

Uutiset

Kirjaudu

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.

ILMAINEN

Digilehti

Isojako 13.9.