Tuhti tietopaketti kosteikoista, ennallistamisesta ja vesiensuojelusta rahoitusmahdollisuuksineen oli tarjolla Etelä-Pohjanmaan elinvoimakeskuksen, Pohjanmaan vesi- ja ympäristö ry:n sekä Alholmens Kraft Oy:n järjestämissä Kosteikkokarnevaaleissa Niivilänniitylle perustetun kosteikon reunalla.
Niivilänniitty on entinen turvetuotantoalue. Se sijaitsee Evijärven puolella, lähellä Lappajärven rajaa Taivaltien varrella. Kesän aikana alueelle on tulossa lintutorni ja laavu, joten paikka on mukava lähivirkistyskohde ainakin Lappajärven ja Evijärven asukkaille sekä etenkin lintuharrastajille.
Ari Koski Etelä-Pohjanmaan elinvoimakeskuksesta toimii projektipäällikkönä PohjaNeva-hankkeessa. Hanke kuuluu JTF:n (Euroopan unionin oikeudenmukaisen siirtymän rahaston) rahoittamien ennallistamishankkeiden piiriin. Hankkeessa edistetään turvetuotantoalueiden ennallistamista ja niiden alapuolisten vesistöjen kunnostamista.
–Hankkeen puitteissa etsimme sopivia kohteita kosteikoiksi ja teemme yhteistyötä esimerkiksi metsästys- ja kalastusseurojen kanssa, jotka voivat hakea rahoitusta hankkeelle. Neuvomme ja koordinoimme hankkeita. Hankkeiden kokonaiskustannuksiin tulee avustusta 70–80 prosenttia, loppu on omarahoitteista. Näissä hankkeissa omarahoitusosuuteen ei lasketa mukaan talkootyötä.
Koski kertoo suunnittelun ja töiden edenneen rivakasti. Turpeennosto on lopetettu vuonna 2024, ja maastotyöt toteutettiin menneen talven aikana.
Rahoituksen hakijana ja käytännön toteuttajana on Alholmens Kraft Oy, joka myös omistaa perustetun kosteikon alla olevat maat. Alue koostuu kahdesta erillisestä palstasta, joiden läpi virtaa Evijärveen laskeva Kirsinpäkki. Kosteikolla on ravinne- ja kiintoainehuuhtoutumien pidättäjänä merkitystä myös Evijärven vedenlaadulle.
Kenttäesimies Juha Ketomäki kertoo, että työt ovat edenneet jopa suunniteltua nopeammin.
–Alueelta on nostettu turvetta 20 vuoden ajan, ja tuotanto loppui vuonna 2024. Tämän jälkeen lähdettiin toteuttamaan kosteikkosuunnitelmaa yhteistyössä elinvoimakeskuksen kanssa. Suunnittelutyön teki Planora Oy.
Ketomäki kertoo, että myös maastotyöt aloitettiin puuston poistolla ja pengerrysten teolla.
–Asensimme munkkipadot, joilla säädellään veden virtaamia ja vesipinnan korkeutta kosteikoilla. Myös ojitusta täytyi tehdä: metsäojat oli avattava laskemaan alueelle, jotta kosteikkoon saadaan vettä.
–Olemme tarkkoja siitä, että kaikki tuotantoalueet tulevat käsitellyiksi. Kosteikkoa ympäröivillä ulkopuolisilla entisillä turpeenottoalueilla olemme tehneet tuhkalannoitusta puuston kasvun vauhdittamiseksi sekä kalkinneet happamuuden vähentämiseksi.
Ketomäen mukaan vähäluminen pakkastalvi nopeutti ja helpotti huomattavasti maastotöitä. Alueella tehdään vielä siistimistä, ja paikalle tuodaan valmiit lintutorni ja laavu.
Monia lintulajeja
Evijärven kunnan ympäristösihteeri Hanna Valo on ollut mukana PohjaNeva-hankkeen ohjausryhmässä.
–Ari kysyi minulta aikanaan, olisiko alueellamme sopivia alueita ennallistamiseen, ja siitä työ lähti. JTF-rahoitusta ei ole haettu paljon. Vesistöjen kannalta olisi tärkeää saada ihmisten tietoon, miten vesien tilaa parannetaan, sekä löytää uusia kohteita. Odotamme, että hankkeella on myönteistä vaikutusta Kirsinpäkin ja Evijärven vedenlaatuun, kertoo Valo.
Anne Paadar toimii elinvoimakeskuksessa lintuvesikoordinaattorina. Hän oli tuonut paikalle kaukoputken, jolla saattoi havaita eri lintulajeja. Koleasta säästä huolimatta yllättävän moni lintulaji näyttäytyi.
–Täällä on näkynyt tavi, metsäviklo, liro, valkoviklo, västäräkki, ruskosuohaukka, punarinta, talitiainen, kalalokki, harmaalokki, kurki, närhi, joutsen, rautiainen ja mustakurkku-uikku, kertoo Paadar tilanteesta noin yhdentoista aikaan.
–Linnut näyttävät ottaneen paikan nopeasti omakseen.
Paikalla olivat myös Noora Turtinen ja Anna Sundelin Pohjanmaan vesi- ja ympäristö ry:stä. Alueellinen vesiensuojeluyhdistys tekee yhteistyötä muun muassa elinvoimakeskusten ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Yhdistys hallinnoi monia hankkeita. Alueellamme on käynnissä muun muassa Ähtävänjoen kalat ja helmet -hanke.
Esittelypöydällään he havainnollistivat yksinkertaisesti pullojen avulla, minkäväristä ja -laatuista vettä syntyy, kun vesi imeytyy joko paljaan turpeen tai kasvillisuuden läpi.
Tiina Kiviaho
