Juttu lyhyesti
Kuuloliitto ry:n järjestämällä luennolla kuultiin asiaa tinnituksesta ja sen hoidosta. Luennoitsijana toimi korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Juuso Kujala. Kuuloaistiminen syntyy aivokuorella, ja autonominen hermosto sekä limbinen järjestelmä vaikuttavat siihen, miten aivot ääntä käsittelevät. Hoidon tavoitteena on poistaa tinnitukseen syntynyt negatiivinen tunneleima. Taustaäänten kuunteleminen voi auttaa helpottamaan oireita.
Kivitipun auditoriossa kuultiin 24. huhtikuuta Kuuloliitto ry:n/Länsi-Suomen kuulopiirin järjestämä mielenkiintoinen ja tietoa antava luento tinnituksesta eli korvien soimisesta ja sen hoidosta. Tilaisuuden alussa asiantuntija Tuija Syväoja kertoi liiton palveluista sekä Suomen Tinnitusyhdistyksen toiminnasta.
–Yhdistyksen tehtävänä on kuulotietoisuuden lisääminen. Tämä luento on yksi tapa vastata tiedon tarpeeseenne. Kannamme huolta myös tinnituksesta kärsivistä. Tinnitus on yleistä, ettekä ole asian kanssa yksin. Tinnituksen vertaistukiryhmiä toimii muutamilla paikkakunnilla, mutta lisätarvetta on, ja etsimmekin koko ajan vertaistukiryhmien vetämisestä kiinnostuneita vapaaehtoisia eri paikkakunnilta.
Tinnituksen ymmärtämiseksi Seinäjoen keskussairaalan korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Juuso Kujala kertoi aluksi kattavasti korvan rakenteesta ja toimintamekanismeista.
–Korvaan tulee ääniaaltoja, jotka kulkeutuvat edelleen sisäkorvaan. Siellä oleva neste liikuttaa karvasoluja ja muuttaa liikkeen sähköksi, joka kulkeutuu aivokuorelle kuuloradan kautta. Aistimukset tapahtuvat siis aivokuorella, eli emme kuule korvalla vaan aivoilla.
Kuulon tehtävä on pitää ihminen hengissä, ja se toimii nukkuessakin varoittaen vaarasta. Sympaattinen hermosto ja limbinen järjestelmä vaikuttavat kuuloradan äänen kuljettamiseen ja sen muokkaamiseen.
–Ne ovat meidän alkukantaisen hermostomme osia, joita emme tietoisesti ohjaa. Limbisessä järjestelmässä asuu syvin minuus, tunteet, pelko ja pakoreaktio, ahdistus ja masentuneisuus. Tunteet muokkaavat sitä mitä me kuulemme. Alitajunta valikoi äänet ja tunneleimaa ne kaikki tärkeäksi tai turhaksi. Mikäli tinnitusääneen syntyy pysyvä negatiivinen tunneleima, äänestä ei opi pois.
Maskeerauksesta eli taustaäänen kuuntelemisesta helpotusta
Kujalan mukaan tinnituksen hoidossa keskitytään negatiivisen tunnelatauksen purkamiseen.
–Lyhyesti sanottuna tinnitus on normaalia kuuloradan tuottamaa ääntä, jota ei pitäisi kuulla. Se on häiriötila kuulojärjestelmän toiminnassa, minkä aiheuttaa joku muutos. Alitajunnan pitää oppia, että sitä ääntä ei tarvitse kuunnella. Eli annetaan tunneleima, että tällä äänellä ei ole merkitystä. Kuulostaa helpolta, mutta oppimisen pitää tapahtua vahingossa ja jokaisen pitää tehdä työ itse.
Vastaanotolla Kujala kertoo, että tärkeintä on kuunnella huolet ja vastata kysymyksiin ymmärrettävästi.
–Tietoa lisäämällä pyritään poistamaan epävarmuutta omasta sisäisestä kokemuksesta. Keskustelu psykologin kanssa, tapaamiset potilasyhdistysten ja vertaistukiryhmien kanssa voivat auttaa negatiivisen tunnelatauksen purkamisessa. Fyysiset ja psyykkiset stressitekijät tulee myös huomioida. Lisäksi voi hakeutua sopeutumisvalmennukseen tai tinnituksen poisoppimishoitoon (Tinnitus Retraining Therapy TRT).
Maskeeraus eli taustaäänen kuunteleminen on monelle tehokas hoito.
–Usein hiljaisuus on pahinta, siitä syystä suositellaan taustaääntä tinnituksen vaimentamiseksi. Myös päivällä voi käyttää maskeria. Tarkoitus ei kuitenkaan ole peittää tinnitusta, vaan rauhoittaa kuulorataa, jolloin tinnitus vaimenee.
CBT-hoidosta apua
Yleisökysymysten ja keskustelun jälkeen psykologi Kristiina Laakso Audex Oy:stä kertoi etäyhteyden välityksellä häiritsevän tinnituksen vaikuttavasta hoidosta ja uusimmista tutkimustuloksista. Kyseessä on häiritsevän tinnituksen hoitoon erikoistunut hoito-ohjelma, johon on sovellettu kuulo-oireisiin kohdistuneita kognitiivisen käyttäytymisterapian (CBT) menetelmiä.
–Kyseessä ei ole TRT-hoito, eikä tavanomainen psykoterapia. TRT-hoidossa käytetty tiedon antaminen ja ohjaus sekä ääniympäristön rikastaminen eivät aina riitä potilaille, joilla on häiritsevää tinnitusta tai ääniyliherkkyyttä.
Laakson mukaan CBT-hoito on osoittautunut tehokkaaksi hoitomuodoksi tinnituksen ja ääniyliherkkyyden vaikutusten vähentämisessä ja potilaiden elämänlaadun parantumisessa.
–CBT-hoito on terapia/lyhytinterventio, joka perustuu aktiiviseen vuorovaikutukseen, ohjattuun oivaltamiseen ja kokemukselliseen oppimiseen. Hoidossa pyritään vähentämään äänen aiheuttamaa ahdinkoa ja vaikutusta elämänlaatuun, jotta aivot saisivat mahdollisuuden muovautua uudelleen ajan myötä. Potilasta autetaan tunnistamaan ja vähentämään tinnituksen häiritsevyyttä ylläpitäviä tekijöitä omalla kohdallaan.
