Juttu lyhyesti
Fysiatrian erikoislääkäri Lasse Vuoto pitää huolellista tutkimista edellytyksenä hyvälle hoidolle. Hän toivoo myös potilailta rehellisyyttä ja avoimuutta oireistaan, myös muista kuin siitä, minkä takia nimenomaisesti on tultu vastaanotolle. Vuoto arvioi Suomen olevan tilastollisesti vähän jäljessä hoidon tarpeen arvioinnissa, diagnostiikassa ja hoidon aloitettavuudessa.
Fysiatrian erikoislääkäri Lasse Vuoto luennoi Kortesjärven Ylikylän Ns:lla 16. huhtikuuta pidetyssä Syöpäkerho Kortesjärven järjestämässä tilaisuudessa tuki- ja liikuntaelinten tutkimuksesta ja hoidosta. Rentoa, aihepiiriltään käytännönläheistä luentoa oli saapunut kuuntelemaan reilut 60 henkilöä.
–Saadessani syöpäkerholta luentokutsun mietin hetken, olenko tuki- ja liikuntaelinlääkärinä oikea henkilö luennoimaan täällä, pohti Vuoto avaussanoissaan.
–Totesin kuitenkin, että minulle keskeinen, potilaan kokonaisvaltainen ja perusteellinen tutkimustapa on juuri se minun oma tapani lähestyä potilaani tilannetta. Minähän olen tällainen ”syövänpyydystäjä”. Jos lonkka tai olkapää on kivuliaampi kuin mitä röntgenkuva osoittaa, herää epäily! Silloin käynnistyvät laajemmat ja huolelliset tutkimukset.
Potilas on syytä tutkia päästä varpaisiin
Vuoto kertoo tutkivansa potilaansa päästä varpaisiin. Laboratoriokokeet ovat tärkeä lähtökohta. Senkka (B-La) ja CRP kertovat, onko elimistössä tulehdusta. Joskus tulehdusarvojen nousu voi herättää epäilyksen pahanlaatuisuudesta. Jos HB on kovasti laskenut, tulee mieleen, vuotaako joku. Myös liian korkea hemoglobiiniarvo herättää epäilyksiä.
Potilaan tulisi olla vastaanottotilanteessa avoin, Vuoto painottaa. Kokemuksesta hän tietää, ettei aina, tai useinkaan näin ole. Vuodon mukaan potilaan tulisi kertoa laaja-alaisesti oireistaan, tai jo aikaisemmin todetuista sairauksistaan, ei ainoastaan siitä, minkä vuoksi hän ensisijaisesti vastaanotolle sillä hetkellä tuli.
–Esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoiminta aiheuttaa hermokipuja, hikoilua ja väsymystä. Kipujen takana voi siis olla jotakin muuta, mitä potilas oirekuvansa perusteella itse olettaa. Tärkeänä arvona on AFOS, jonka muuttuneet arvot joskus saattavat kertoa rinta- tai eturauhassyövästä. Miehiltä eturauhasen terveyttä mittaava PSA-arvo otetaan mennen tullen.
Yksityispuolen toimijana Vuoto näkee erityisenä mahdollisuutenaan sen, että vastaanottoaika on hänen itsensä määriteltävissä. Usein ensimmäinen kohtaaminen potilaan kanssa on kaksituntinen, jossa potilaan kokonaistilanne kartoitetaan.
–Yksityisellä on myös se hyvä puoli, että voi kertoa avoimesti mielipiteensä: laboratoriokokeet ovat liian kalliita. Mikäli hyvinvointialueen laboratorio olisi maksullisena myös yksityispuolen käytössä, se olisi hyvä. Toimin potilaan rahoilla. On kyettävä tekemään tärkeitä ja osuvia päätöksiä, esimerkiksi siitä, ketä kuvataan. Päänsärkypotilaita hoidetaan usein migreenipotilaina. Kuitenkin taustalla on toisinaan jotakin vakavaa.
Nuoruuden äkkikuolemat pistivät tiedostamaan uhkakuvat
Vuoto kertoo, miten nuoruudessa koetut tuttujen kavereiden isien äkkikuolemat pysäyttivät miettimään sydän- ja verisuonitautien todellisia uhkakuvia.
–Nelikymppisiä miehiä kuoli sydäninfarkteihin ja aloin pelätä myös oman isäni puolesta, joka kuitenkin eli 90-vuotiaaksi. Jo sieltä ovat peräisin ensimmäiset vaikutteet infarktien riskitekijöiden sulkemiseksi.
Joensuussa 1990-luvulla terveyskeskuslääkärinä työskennellyt Vuoto pääsi seuraamaan Pekka Puskan silloisen Pohjois-Karjala projektin työskentelyä sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden parissa. Korkean kolesterolin yhteys sydäninfarkteihin alettiin ymmärtää.
–Kartoitan omilta potilailtani infarktien riskitekijät: sukurasite, korkeat sokeri- ja kolesteroliarvot, sekä tupakka. Huonon kolesterolin tulisi olla alle 3. Jos potilaani on sairastanut infarktin, tavoitearvo on silloin 1,4 tai jopa alle sen. Kolesterolilääkityksen sivuvaikutuksista kuulee puhuttavan paljon. Jalkakivuilla pelotellaan. On totta, että joillekin lääkitys saa aikaan ikäviä haittoja. Jos yksi lääke ei sovi, se vaihdetaan toiseen. Mikäli joku ei voi ollenkaan käyttää tablettimuotoista lääkitystä, on siirryttävä pistoksina annettuun hoitoon.
Lääkitys on ehdottoman tärkeä silloin, kun arvot nostavat riskiä infarktille, painottaa Vuoto. Joskus jopa närästys kertookin infarktiuhkasta, ei liikahappoisuudesta.
–Tässäkin korostan potilaan avoimuutta kertoa kaikki oireensa. En voi olla tyytyväinen, jos potilaani selkä paranee, mutta hän kuolee sydäninfarktiin, Vuoto toteaa.
Lääkärin päivät venyvät pitkiksi
Vuoto arvioi Suomen olevan tilastollisesti vähän jäljessä hoidon tarpeen arvioinnissa, diagnostiikassa ja hoidon aloitettavuudessa.
Yhteisöille ja eri yhdistyksille korvauksettomia luentoja Vuoto kertoo pitävänsä 2–3 lukukaudessa.
–En pidä tavasta, jossa luennoitsija puhuu yhtäjaksoisesti ja vasta luennon loputtua yleisö voi asettaa kysymyksiä. Itselleni ominainen luennointitapa on interaktiivinen, keskinäiseen vuorovaikutukseen perustuva. Tunnustelen maaperää, mikä ihmisiä kiinnostaa tai mietityttää. Se luo rentoutta, joka edistää potilaan avautumisen kynnystä myös vastaanottotilanteessa.
Pitkän uran myös sairaalan erikoislääkärinä tehnyt Vuoto pitää nykyisin yksityisvastaanottoa Ylihärmän terveyskeskuksen tiloissa. Potilaiden kokemukset ja puskaradion siivittämä sana pitävät kiireisenä myös maatalousyrittäjänä toimivan lääkärin. Toisinaan valot työhuoneesta sammuvat vasta ilta kymmenen tienoilla.
Regina Ketomäki
