Seinäjoen Ammatti (SeAMK) kandidaattitasoiseen opintotarjontaan kuukuu yhtenä 240 opintoviikon englanninkielinen koulutusohjelma Sustainable Food Processing. Vapaasti suomentaen se tarkoittaa kestävää elintarvikkeiden jalostusta tai prosessointia. Opinnoissa toteutuu tuttu ilmaisu ”pellolta pöytään”. Raaka-aineista lähdetään liikkeelle, mutta sitten on fysiikkaa, kemiaa ja niihin liittyen laboratoriotöitä, siis luonnontieteitä. Ne tarjoavat perustan, johon yhdistetään nykytekniikan antamat mahdollisuudet. Opiskelijat oppivat teollisen mittakaavan ruoan ja elintarvikkeiden tuotannon vaatimukset. He ovat tutustuneet pohjoisissa olosuhteissa harjoitettuun sekä peltotuotantoon että kotieläintalouteen. Soiniin heidät toi erityisasiantuntija Risto Lauhanen. Teemana oli ”metsästä pöytään”.
Lauhanen vetää SeAMK:ssa metsään perustuvaa opinto-osiota. Tutustuttavina ovat marjat ja sienet sekä koivunmahla ja kuusenkerkät.
–Mahla on sen verran erikoinen tuote, että päätimme tuoda opiskelijat tänne Soiniin katsomaan tätä prosessia, Lauhanen kertoi. Kohteen valintaan vaikutti osaltaan se, että Nature Paavola on tuttu kumppani, jonka kanssa on ollut projekteja ennenkin. Samalla voitiin tarjota opiskelijoille luontoelämys. Erikoisuus on sitten suhteellinen käsite. Lauhanen antoi esimerkin.
–Jos srilankalainen haluaisi viedä sinut tutustumiskäynnille maansa metsiin, hän voisi näyttää, kuinka pyydystetään käärmeitä ja pakotetaan ne luovuttamaan myrkkynsä vasta-ainetuotannon raaka-aineeksi.
”Suurin haaste on luonto”
Erikoisuuksien arvioinnit unohtaen Nature Paavolan pihapiiriin pelmahti maanantaina bussilastillinen SeAMK:n opiskelijoita. Heitä oli ainakin Turkista, Puolasta, Pakistanista, Nepalista ja Intiasta. Yrityksen omistajat Ari ja Tiina Aittolampi olivat ottamassa vieraita vastaan.
Ari Aittolampi esitteli vieraille koivunmahlan tuotantoa.
–Mahlaa kerätään keväällä noin kolmen viikon ajan. Meillä on koivikkoa keruulinjastoineen tuhannen puun verran. Mahla on puhdas luonnontuote. Se ainoastaan pastöroidaan. Sen jälkeen se pakastetaan 200 tai 500 litran pakkauksiin ja toimitetaan yhteistyökumppanillemme, Alajärvellä sijaitsevalle Punaisen Tuvan Viinitilalle. Se käyttää meidän mahlaamme omissa tuotteissaan.
Tiina kertoi myös, että suurin haaste on luonto. Tänä vuonna mahlaa saadaan tavanomaista vähemmän. Syinä ovat vähäluminen talvi, syvään mennyt routa ja kuiva kevät. Koivuilla ei ole nyt runsaita nestevaroja mahlana annettavaksi.
Sirpa Perkkiö
