Alajärven seurakuntatalolle kokoontui torstai-iltana 9. huhtikuuta iso kiinnostuneiden joukko saamaan tietoa Alajärven kirkon varhaisista vaiheista sekä kirkon esineistöstä. Luennossa selvisi, millainen oli ollut vanha, jo purettu kirkko sekä monien keskeisten kirkollisten esineiden ikä ja jopa hinnat sekä hankintatavat. Luennoitsijana toimi filosofian tohtori Paula Mäkelä Jyväskylän yliopistosta. Mäkelällä on erityinen side Järviseutuun, sillä hän on syntyisin Vimpelistä. Mäkelä on ollut vahvasti mukana projektissa, jossa on valtakunnallisesti koostettu tietokantaa Suomen evankelisluterilaisten kirkkojen esineistöstä.
Tilaisuuden avasi Alajärven seurakunnan kirkkoherra Ilkka Lehto. Lyhyen puheenvuoron käytti myös seurakunta-aktiivi, kirkkohistoriasta kiinnostunut Tapani Hoisko. Hän on useamman vuotta pitänyt esillä tarvetta Alajärven kirkon esineistön luetteloimisesta. Nyt se on tehty, ja Paula Mäkelä avasi ansiokkaasti työn tuloksia.
Mäkelä keskittyi luennon rakennushistoriallisessa osassa Alajärven vanhaan kirkkoon, joka kantoi nimeä Lovisa Ulrica. Se rakennettiin vuosina 1751–52 ja purettiin vuonna 1836 nykyisen Engelin suunnitteleman Gabrielin kirkon tieltä. Vanhasta kirkosta on jäljellä ainoastaan länsitorni, joka on jätetty nykyisen kellotapulin sisään. Vanhan kirkon rakentajana toimi alahärmäläinen kirkonrakennusmestari Antti Hakola. Hakolan suku oli kuulu kirkonrakentajasuku, joka vaikutti 1700-luvulla. Alajärven Gabrielin kirkko on sitten jo kaustislaisen Jaakko Kuorikosken työnäyte. Hakolan rakentamista 1750-luvun kirkoista on enää pystyssä Keuruun ja Evijärven kirkot. Muut ovat joko palaneet tai purettu.
Paljon esineistöä vanhasta kirkosta
Alajärven vanhassa kirkossa oli Hakolan tuotannolle tyypillinen pitkä, tasalevä runkohuone ja sen molemmin puolin kylkiäiset, joilla saatiin aikaan ristin muotoa. Länsipäätyyn oli liitetty kellotapuli, joka toimi samalla pääsisäänkäyntinä. Kirkko oli ulkoa laudoittamaton ja ainoastaan punamullattu. Kattoholvi oli laudoitettu. Ikkunat olivat pienet. Muodoltaan ja malliltaan Alajärven kirkko muistutti länsitornia lukuun ottamatta nykyistä Pihlajaveden erämaakirkkoa.
Alajärven kirkossa on yllättävän paljon esineistöä vanhasta kirkosta. Esimerkiksi seinillä olevat kahdeksan lampettia ja sakastin kattokruunu kuuluvat niihin. Alun perin lampetteja oli yhdeksän. Lampeteista osa oli saatu lahjoituksin. Ehtoolliskalkki ja pateeni ovat myös vanhoja, tosin muokattuina ja uudistettuina. Saarnastuolissa oleva tiimalasi on vuodelta 1758. Vanhan kirkon alttaritauluna ollut Daniel Hjulströmin maalaus löytyy edelleen kirkosta, samoin lähellä virsitaulua olevat puiset enkelit. Tukholmalaisen Gerhard Mayerin valmistama kirkonkello vuodelta 1752 soi Alajärvellä edelleen. Kelloon on kaiverrettu latinaksi teksti, joka kuuluu suomennettuna: Niin usein kuin tämä minun ääneni kutsuu pyhäkköön, tämän sanan sointi vahvistakoon sydämet Jumalan rakkaudessa ja uskossa ja johdattakoon ylöspäin pyrkivää tietä kohti taivaallisia.
Sirpa Perkkiö
Luentosarjan seuraavat tapahtumat: Lehtimäki 15. huhtikuuta, Vimpeli 23. huhtikuuta ja Lappajärvi 7. toukokuuta.
