JS 25.3.2026 esitteli kirjailija Piia Hintikaisen käsityksiä Kuun vaikutuksista ihmiskehoon. Hintikainen viittasi jutussa Hippokrateen periaatteeseen ”olla koskematta raudalla siihen kehonosaan, jota hallitsevassa merkissä Kuu sijaitsee.” Antiikin Kreikassa uskottiin, että taivaankappaleilla on fyysinen vaikutus ihmisen terveyteen. Hippokrates katsoi, että lääkärin on tunnettava astronomiaa ymmärtääkseen sairauksia. Kyseessä ei kuitenkaan ollut astronomia (tähtitiede), vaan astrologia, eli oppi, joka tulkitsee taivaankappaleiden sijainteja ja liikkeitä suhteessa Maahan ymmärtääkseen ihmisen luonnetta, elämää ja tulevaisuutta. Astrologia ei ole tiede, ja tutkimukset ovat osoittaneet sen ennustuskyvyn olevan sattuman luokkaa.
Koska Kuun nähtiin säätelevän merten vuorovesiä, uskottiin sen vaikuttavan samalla tavalla kehon nesteisiin. Kun Kuu oli tietyssä merkissä, se veti kyseisen ruumiinosan nesteet ”pinnalle”, mikä teki leikkauksesta vaarallisen.
Jo aikoja sitten on voitu osoittaa, että Kuun vetovoimalla ei edes voi olla suoraa, mitattavaa fyysistä vaikutusta yksittäiseen ihmiseen. Vaikka Kuu on massiivinen, sen etäisyys ihmiseen Maan pinnalla on valtava, 384 400 km. Matemaattisesti Kuun vetovoima 80-kiloiseen ihmiseen on noin 0,0027 newtonia, siis painona 0,27 grammaa. Yksi postimerkki painaa noin 0,1 grammaa. Vertailun vuoksi: kämmenellä istuva hyttynen voi aiheuttaa suuremman gravitaatiovoiman kuin Kuu, koska se on niin lähellä.
Vuorovesi syntyy vain, kun kappale on valtava, jolloin vetovoima on merkittävästi erilainen kappaleen eri puolilla. Ihminen on aivan liian pieni, jotta Kuun vetovoima olisi merkityksellinen. ”Biologinen vuorovesi” ja sen oletetut vaikutukset ihmisen fysiologiaan on puhdas myytti.
Olkaa siis huoleti, Kuu ei vedä verta tai nesteitä puoleensa tavalla, joka vaikuttaisi terveyteen tai käyttäytymiseen. Myöskään Kuun valo ei ole mystinen voima, vaan valonlähde, joka säätelee biologista kelloamme, aivan kuten kaikki valo.
Vesa Kataja
Erikoislääkäri
Jyväskylä
