LUKEN, SEAMKin ja JAMIn toteuttaman Turvevapaa ruokaketju -hankkeen viides salaattisato on valmistunut JAMIn Kurejoen toimipisteen puutarhalla. Puutarhuri Hannele Yli-Mannila ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun kasvualusta-asiantuntija Roosa Rantalainen purkivat kerrosviljelmiä, ottivat näytteitä ja pussittivat salaattia tiistaina 3. maaliskuuta.
Vuonna 2024 käynnistynyttä Turvevapaa ruokaketju -hanketta kirittää tieto siitä, että turpeelle tarvitaan useista syistä johtuen korvaajia.
–Kasvuturve kasvihuoneille on tullut pääasiassa energiaturpeen sivutuotteena, mutta yksistään sitä ei ole kannattavaa nostaa. Tämä nostaisi huomattavasti kustannuksia. Toisaalta turve ei tulisi myöskään riittämään pääkasvatusalustana globaalisti kovin pitkälle. Maailmanlaajuisesti kasvava kasvihuoneviljely vaatii innovaatioita. Aihetta tutkitaan ympäri maailmaa, myös isolla rahalla, Rantalainen kertoo.
–Vaalea kasvuturve on ollut tähän asti paras kasvumateriaali kasvihuoneissa, joissa materiaalilta vaaditaan paljon. Se on toimiva ja hygieeninen, ja sille on vaikea löytää korvaajaa, mutta olemme testanneet erilaisia yhdistelmiä turpeen kanssa tai ilman sitä ja löytäneetkin toimivia reseptejä.
Kasvatuskokeissa on testattu muun muassa suobiomassaa, broilerikasvattamon kompostimassaa, havupuukuitua, vesisammalta, öljypellavaa, sienenkasvatuksesta jäävää massaa, kompostoitua pajua, biokaasulaitoksen mädätysjäännöstä, ruokohelpeä ja järviruokoa, kahvipaahtimon sivujaetta, osmankäämiä, erilaisia kompostiseoksia…
–Periaatteessa mikä tahansa näistä kokeilluista voi toimia, kunhan lannoitus ja kastelu saadaan optimoitua. Ja kasvualustan valintaan vaikuttavat tietysti aina tapauskohtaisesti viljelyn tavoitteet, olosuhteet kuten lämpö ja kosteus sekä kasvatettava kasvi.
Jäljellä vielä viimeinen koekasvatus
Viljelyyn käytettäviä materiaaleja valittaessa on huomioitava paitsi toimivuus kasvihuoneessa, myös ekologisuus, hinta ja huoltovarmuus.
–Tästä syystä esimerkiksi kookoskuitu ei ole kestävä ratkaisu. Pitkät logistiikkaketjut ovat aina riski ja kotimaisia vaihtoehtoja tarvitaan, Yli-Mannila toteaa.
JAMIn kasvatuskokeissa salaatin laatu on hieman vaihdellut, mutta ei välttämättä alustasta johtuen.
–Yksilöimme mahdollisimman tarkkaan kasvatuksen aikana tapahtuvaa vaihtelua, joka sinänsä kuuluu kasvattamiseen, Rantalainen selvittää.
Vain joissain tapauksissa on huomattu taimivaiheessa, että joku seos ei ole toiminut.
–Selkeitä oppeja on saatu, joskaan hankkeen tulokset eivät ole vielä valmiit. Kuudes ja viimeinen erä, jossa vertaillaan parhaiten tähän mennessä toimineita alustoja verrokkeineen, laitetaan kasvamaan hieman myöhemmin, Rantalainen toteaa.
–Mädätysjaokkeista osaamme sanoa, että niiden osuuden on hyvä olla alle neljännes massasta ja kompostoitua, kanalassa ollutta puukuitua riittää alle 10 prosentin osuus. Luomuviljely tarvitsee ravinteita enemmän. Tarvitaan lisää tutkimusta ja reseptin muokkausta.
Tutkimus tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden kehittää osaamistaan
Viljelyn kesto on 40 vuorokautta. Sitten viljelmä tyhjennetään, salaatit mitataan ja punnitaan ja lähetetään myös Hortilabiin, jossa tehdään tarkempi analyysi.
–Yhteistyö on toiminut loistavasti. LUKElla on tarkempi tutkimus kokeiltavista alustoista, heillä on siihen vahva osaaminen, SEAMK ”suomentaa” ja laittaa JAMIlle nuotit, joiden mukaan toimitaan, Rantalainen kertoo.
Mahdollisuus olla mukana tutkimuksessa on pienelle oppilaitokselle merkittävä. Yli-Mannila iloitsee siitä, että myös opiskelijat oppivat paljon hankkeen parissa työskennellessään. Tämä tarjoaa mahdollisuuden tehdä samantapaista työtä valmistumisen jälkeen.
–Näiden kasvatuserien välillä olemme viljelleet kerrosviljelylaitteistossa myös yrttejä.
Hankkeen puitteissa on päästy vierailemaan kasvihuoneilla niin Suomessa kuin ulkomaillakin.
–Kerrosviljely on tulevaisuuden visio, ja Suomessakin sitä tehdään jo suurissa halleissa robottien tehdessä varsinaisen työn, kertoi opettaja Mervi Ukonmäki.
Suomessa turpeesta kokonaan luopuminen ei tapahdu lähiaikoina
Joillakin EU-mailla on suuri motivaatio luopua turpeen käytöstä kuluttajatuotteissa mahdollisimman nopealla aikataululla, ja turpeettomuudesta on tehty jopa kilpailuvaltti.
–On kuitenkin haihattelua ajatella, että turpeesta voitaisiin luopua kokonaan lähiaikoina. On hyvä välttää vastakkainasettelua. Turve on yksi materiaali muiden joukossa, ja kumppanimateriaaleilla pystytään vähentämään sen tarvetta. Monet kokeilemistamme materiaaleista ovat niin ikään muiden materiaalivirtojen sivutuotteita, joita voidaan hyödyntää uuteen tarkoitukseen.
Hanke päättyy kesällä, mutta tutkimukset turpeen tarpeen vähentämiseksi kasvihuoneilla jatkuvat.
