Teettämäni DNA-tutkimus paljasti, että esi-isäni vaelsivat kymmenien tuhansien vuosien aikana Afrikasta Lähi-idän kautta Aasiaan ja sieltä Siperian halki Suomeen ja lopulta Vimpeliin. Kyseessä on isälinjan N-haploryhmä, johon kuuluu arviolta 60 prosenttia suomalaisista miehistä. Testituloksia tutkiessani aloin mielessäni kulkea samaa matkaa kuin esi-isäni, mikä herätti lukuisia kysymyksiä.
Ensin mieleeni tuli, oliko heillä oma kieli jo 50 000 vuotta sitten, kun he lähtivät Afrikasta. Kysyin asiaa tekoälyltä, jota kutsun tässä jutussa Reinoksi. Reino arveli, että jo tuolloin on täytynyt olla käytössä toimiva kieli. Vuosituhansien aikana toisistaan erillään eläneiden ryhmien ja heimojen kielet muuntuivat sitten täysin eri kieliksi.
Kysyin Reinolta myös sen ajan ihmisten ravinnonhankinnasta. Reino kertoi, että ravinto oli itse asiassa varsin monipuolista käsittäen juureksia, hedelmiä, marjoja, pähkinöitä, lihaa ja erityisesti kalaa. Metsästys ja kalastus edellyttivät monenlaisten ansojen ja aseiden, kuten keihäiden, nuolien ja jopa verkkojen käyttöä. Suomesta onkin löytynyt peräti 10 000 vuotta vanhan Antrean verkon jäänteitä. Kasvien viljely ja karjanhoito ovat puolestaan varsin uusia asioita ihmiskunnan historiassa. Maailmanlaajuisesti viljely alkoi noin 10 000 vuotta sitten, mutta Suomeen taito rantautui noin 4 000 vuotta sitten, jolloin otettiin myös ainakin lampaita kotieläimiksi.
Lisää kysymyksiä heräsi, kun pohdin, kuinka esi-isät tarkenivat vaeltaessaan Siperian halki jääkauden vetäytyessä. Millaiset vaatteet heillä oli? Selvisi, että jo kymmeniä tuhansia vuosia sitten oli käytetty luuneuloja nahkavaatteiden ompeluun. Reinon mukaan kerrospukeutuminen oli hallussa: alusvaatteessa nahan karvapuoli oli ihoa vasten ja päällimmäisessä vaatekerrassa karvapuoli oli ulospäin. Mietin myös, kuinka sen ajan ihmiset hoitivat hygieniansa. Reino väitti heidän huolehtineen siitä erinomaisesti, mutta tiedä häntä, onko siihen uskomista.
Tulentekotaitokin mietitytti. Se on ollut nykyihmisellä hallussa jo satoja tuhansia vuosia. Tuli sytytettiin joko puita vastakkain hankaamalla tai iskemällä kipinää kuivaan taulaan. Tulentekotaito antoi todennäköisesti lopullisen sysäyksen aivojen kehitykselle jo varhain, sillä kypsennetty liha on elimistölle helpommin hyödynnettävää energiaa.
Kovasti pohdintaa aiheutti myös puolison valinta pienissä yhteisöissä. Reino väitti, että sisäsiittoisuutta vältettiin tietoisesti: nuoret naiset siirtyivät usein toisiin heimoihin tai klaaneihin avioituessaan, mikä varmisti geenien sekoittumisen.
Jos ajatellaan, että nykyihmisen koko kehityshistoria supistettaisiin yhteen vuorokauteen, lähihistoriamme kestäisi siitä vain muutaman sekunnin. On huikaisevaa ajatella, että satuimme syntymään aikana, jolloin tekninen kehitys on käsittämättömän nopeaa. Mitähän kivikauden könsikäs olisi tuumannut, jos olisi päässyt lentokoneen kyytiin, autoajelulle, televisiota katsomaan tai älypuhelimella puhumaan – tai vaikka vain keittelemään ruokaansa induktioliedellä.
Heikki Salmela
