Maakunnan aikaisemmat käytännöt perustason mielenterveys- ja riippuvuushoitoon pääsemiseksi olivat varsin monenkirjavia. Viime vuoden huhtikuussa käytännöt yhtenäistettiin.
–Nyt hoidon tarpeen arviointia tekee etänä työskentelevä viiden hengen tiimi. Heihin saa yhteyden puhelimitse tai OMAEP:n chatin kautta arkipäivisin. Jos on kyse kiireellisestä asiasta, valitaan päivystys- tai hätänumero, kertoo ylihoitaja Mikko Ketola Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueelta.
Tiimin etu on asiakasta ajatellen, että koko alueella on nyt samantasoiset hoidon tarpeen arvioinnin välineet ja kriteerit. Aiemmin hoidon tarpeen arviointia tehtiin useiden eri työntekijöiden ja yksiköiden toimesta. Nykyään tiimin jäsenet myös tekevät samalla hoidontarpeen arvioita ja tarjoavat etävastaanottoa.
Samoin, jos esimerkiksi terveyskeskuslääkäri tekee potilaalle lähetteen psykiatrian poliklinikalle eli erikoissairaanhoitoon, menevät nämä lähetteet myös samaan keskitettyyn lähetetiimiin, joka arvioi hoidontarpeen ja ohjaa potilaan tarvittaessa poliklinikalle tai mikäli niin arvioi, niin perustasolle vastaanotolle. Toimintamalli on käyttöönotettu vuoden alusta.
–Meillä on otettu käyttöön Terapianavigaattori-palvelun kyselylomakepalvelu, joka ohjaa eteenpäin oiremittareihin, jossa saadaan ensi silmäyksellä kuvaa vaivasta ja hoidon tarpeesta. Se tulisi täyttää jo ennen yhteydenottoa, mutta viimeistään ammattilaisen kanssa. Palvelussa on erilaisia mittareita esimerkiksi toimintakykyyn, riippuvuuteen ja itsetuhoisuuteen liittyen. Tulosten valossa voidaan puntaroida terapeuttisten menetelmien valintaa.
Mikäli asiakas haluaa hoitoa esimerkiksi masennuksen, ahdistuksen, peliongelman tai muun riippuvuuden takia, häntä voidaan sen jälkeen hoitaa etänä tai paikallisessa hyvinvointialueen kivijalkapisteessä. Järvi-Pohjanmaan alueella toiminta on pääasiassa keskitetty Alajärvelle, mutta satelliittitoimintaakin on.
Se, mihin ja millaiseen terapiaan asiakas palvelun piiriin hakeutumisen jälkeen ohjataan, riippuu siitä, kuinka vakava ongelma on, ja onko aiempaa hoitohistoriaa.
–Siihen voivat vaikuttaa aiemmat kirjaukset jatkohoidosta, ja ovatko ne toteutuneet. Jos on kyse vakavammasta ongelmasta, johon ei perustason palvelussa voida vastata, otetaan lääkäri mukaan ja arvioidaan lähetettä erikoissairaanhoitoon.
”Hoitoon pääsy on hyvällä tasolla”
Vaikka mediassa puhutaan, että palveluiden tarve kasvaa myös mielenterveys- ja riippuvuuspalveluissa, se ei näy Etelä-Pohjanmaan HTA-tiimissä merkittävänä haasteena.
–Hoitoon pääsy on hyvällä tasolla. Yhteydenotosta yleensä viikon, kahden sisällä pääsee vastaanotolle, vaikka kyse on kiireettömästä palvelusta, jolle laki takaa kolmen kuukauden toteutumisajan, kertoo Ketola.
Millaisten syiden takia useimmiten sitten hakeudutaan avun pariin? Palvelukirjo on laaja.
Ketolan mukaan muutaman viime vuoden ajan ovat olleet pinnalla tarkkaavaisuuden häiriöihin liittyvät selvittelyt ja tutkimukset.
–Ihmiset kaipaavat tutkimuksia, onko heidän ongelmissaan kyse ADHD:sta. Tämä on valtakunnallinen teema: ADHD-diagnoosimäärät kasvavat, vaikka tutkimuksen mukaan esiintyvyys ei ole kasvanut. Elämä on hektisempää ja ihmisiltä vaaditaan enemmän. Käytännössä meillä hyvin paljon arvioidaan sitä, ovatko oireet sellaisia, jotka siihen viittaavat ja onko haitta niin merkittävä, että kannattaa arvioida esimerkiksi lääkehoitoa. Tutkimusprosessi ADHD:n selvittämiseksi on pitkä ja työläs. Usein on tultu siihen tulokseen, että jos toimintakyky on hyvällä tasolla, on työn ja opiskelun ja perhe-elämän pystynyt hoitamaan, ei tarvita välttämättä hoitoa. Aina alkuarvion jälkeen lähdetään liikkeelle kevyin terapeuttisin menetelmin.
–Se on joskus riittävä interventio. Usein on toive lääkehoidosta, mutta sillä ei koskaan aloiteta.
Puhelinpalvelu arkipäivisin, myös chat palvelee
Ketola kannustaa ottamaan yhteyttä hoidon tarpeen arvioinnin tiimiin, jos mielenterveyden tai riippuvuuden asiat mietityttävät ja kaipaa ammatillista apua.
–Apua on saatavilla ja hoitoon pääsee. Ei kannata jättää ottamatta yhteyttä ajatellen, ettei apua kuitenkaan saa.
Asiakas voi ottaa mielenterveys- ja riippuvuushoidon palveluihin yhteyttä joko chatin kautta OmaEP-sovelluksella, tai puhelimitse numeroon 06 230 7930. Chat-palvelu on avoinna arkisin kello 9–15 (perjantaisin kello 14 saakka) ja puhelin kello 9–12.
–Suosittelemme OmaEP-palvelun chattia. Siinä on helppo asioida, jos kännykkä on tuttu väline. Meillä on käytössä takaisinsoittojärjestelmä: jos soitat aamupäivän aikana, soitamme takaisin saman päivän aikana.
