Vieraslajit ovat yksi suurimmista luonnon monimuotoisuutta uhkaavista tekijöistä myös maaseudulla. Ne leviävät pihoilta, pientareilta ja vesistöjen varsilta huomaamatta, syrjäyttävät alkuperäisiä lajeja ja muuttavat elinympäristöjä pysyvästi. Osa vieraslajeista aiheuttaa lisäksi haittaa eläimille, maataloudelle ja jopa ihmisten terveydelle.
Suomessa erityisesti jättipalsami, kurtturuusu ja komealupiini aiheuttavat laajaa haittaa. Ne leviävät nopeasti ja valtaavat tilaa alkuperäiseltä kasvillisuudelta, mikä heikentää pölyttäjien elinoloja ja koko ekosysteemin tasapainoa.
Maaseudulla suurin haaste on vieraslajien laaja levinneisyys ja torjunnan pirstaleisuus. Yksi piha tai ojanpätkä hoidettuna ei vielä riitä, jos vieressä ongelma jatkuu. Torjunta vaatii pitkäjänteisyyttä, oikeaa ajoitusta ja ennen kaikkea yhteistyötä.
Torjuntaa hankaloittaa myös se, että osa lajeista näyttää harmittomalta tai jopa kauniilta. Kaikki eivät tiedä, mitkä kasvit ovat haitallisia – tai miten niitä pitäisi käsitellä oikein, jotta leviäminen ei pahene.
Onneksi hyviä esimerkkejä torjuntatyöstä löytyy paljon. Kyläyhdistysten järjestämät talkoot, yhteiset niittotalkoot puronvarsilla ja tiedon jakaminen kyläläisten kesken ovat osoittautuneet tehokkaiksi keinoiksi. Kun tieto lisääntyy ja ihmiset toimivat yhdessä, tuloksia syntyy.
Mitä jokainen voi tehdä? Paras tapa aloittaa on tunnistaa vieraslajit omalla pihalla ja lähiympäristössä. Pienikin teko auttaa: poista vieraslajit ajoissa, hävitä kasvit oikein, jaa tietoa naapureille, osallistu talkoisiin tai käynnistä sellaiset itse.
Yksittäinen ihminen tai pieni kyläyhteisö voi vaikuttaa yllättävän paljon, kun toiminta on suunnitelmallista ja yhteistä.
Juuri näistä asioista keskustellaan Aisaparin järjestämässä vieraslajien torjunnan info- ja keskustelutilaisuudessa Luoma-ahon kylätalolla 17. helmikuuta. Tule kuulemaan, kysymään ja jakamaan kokemuksia – ja ennen kaikkea löytämään keinoja vieraslajitorjuntaan.
Marko Ämmälä
