Niin tänäkin talvena lopulta kävi, että talvi toi mukanaan kauniin maiseman, toki toistaiseksi vasta hieman lunta, mutta kauniisti keskipäivän aurinkoisina hetkinä kimaltelevan kuuran kuitenkin jo. Tullessaan talvi toi myös muistutuksen luonnon voimasta Hannes-myrskyn muodossa. Sään ääri-ilmiöt, kuten myrskytuulet, voivat aiheuttaa häiriöitä muun muassa sähkönjakelussa. Tämän saimme Järviseudulla todistaa aitiopaikalta pari viikkoa sitten. Sähkökatko ei ole pelkästään epämukava – erityisesti pitkittyessään se voi vaikuttaa paitsi lämmitykseen, myös esimerkiksi veden saantiin ja viestintään. Siksi varautuminen on tärkeää niin kodeissa kuin kunnassa.
Tällaisiin sään ääri-ilmiöihin on nykyaikana varauduttava huolellisesti ja entistä monipuolisemmin. Yhteiskunta on kehittyessään monimutkaistunut ja erilaisten häiriöiden vaikutukset ovat merkittävästi suurempia. Olemme aiempaa enemmän riippuvaisia toimivasta infrasta, on kyse sitten ihmisten, sähkön, veden tai informaation kulkemisesta.
Sata vuotta sitten ei nykysenkaltaiseen varautumiseen sähkökatkon, netittömyyden tai juoksevan veden katkeamiseen vuoksi ole ollut tarvetta. Tällaista infraa ei näillä selkosilla ollut. Tarvittava osa talosta pysyi lämpimänä puilla, samalla lämmöllä valmistettiin ruoka. Vesi haettiin kaivosta. Pyykkivesi järvestä tai joesta. Sauna, missä peseydyttiin, lämpesi luonnollisesti puilla…
Meidän leveysasteillamme varautuminen tulevaan on kuitenkin aina ollut selviämisen edellytys. Veikko Huovisen Hamsterit (1957) kuvaa huovismaisen humoristisesti ihmisen taipumusta varautua – joskus hieman liioitellusti – keräämällä varastoja talven varalle. Vaikka emme välttämättä nykypäivänä tarvitse kellareita täynnä säilykkeitä, ajatus ennakoinnista on edelleen ajankohtainen. Jokaisessa kodissa tulisi olla perusvarusteet lyhyttä sähkökatkoa varten: taskulamppu ja paristoja, varavirtalähde puhelimelle, juomavettä ja hieman säilyvää ruokaa. Puhutaan 72 tunnin kotivarasta, joka on varautumissuositus kotitalouksille. Melkein kaikki nykyaikaiset lämmitysmuodot tarvitsevat toimiakseen sähköä tavalla tai toisella. Jos kotona on sähköllä toimiva lämmitys, kannattaa miettiä myös vaihtoehtoja: esimerkiksi takka tai varalämmittimet voivat olla arvokkaita apuvälineitä. Myös lämpimät vaatteet ja peitot ovat yksinkertainen mutta tehokas turva. Erityisesti pitkittyneen sähkökatkon aikana myös tiedon saanti on ratkaisevaa – siksi on hyvä muistaa, että radio paristoilla voi olla arvokas yhteys ulkomaailmaan, jos netti ja puhelinverkot eivät toimi.
Yhteisöllisyys on paras turvaverkko
Kunnan näkökulmasta varautuminen tarkoittaa kriittisten palveluiden mahdollisimman häiriöttömän toiminnan turvaamista, kuten vesihuollon toimintaa. Sähkökatkon aikana myös tiedonvälitys voi olla haastavaa. Sähköttä olevien tavoittaminen ja mahdollisen avun tarpeen kartoittaminen erityisesti talvipakkasilla on tärkeää. Viestintä, viestin ja tiedon välittäminen on tärkeää. Tarvitaan myös tiivistä yhteistyötä eri viranomaisten ja yritysten kanssa. Hyvällä yhteistyöllä ja koordinoinnilla onnistumme turvaamaan tärkeimmät palvelut ja autamme erityisesti heikoimmassa asemassa olevia.
Varautuminen ei ole pelottelua, vaan vastuullista arjen suunnittelua. Kun jokainen huolehtii omasta kodistaan ja kunta omista palveluistaan, olemme yhdessä vahvempia. Talvi voi yllättää, mutta varautunut ei hätkähdä.
Pidetään huolta toisistamme – kysytään naapurilta, tarvitseeko hän apua, ja jaetaan tietoa. Yhteisöllisyys on paras turvaverkko, myös sähkökatkon aikana.
Iso kiitos kaikille viime viikkoina toisista huolta pitäneille.
Mikko Huhtala
kunnanjohtaja
Evijärvi
