Tällä kysymyksellä Lauhanvuori–Hämeenkankaan Geopark -alueen yrittäjä Hannu Raitio pysäytti kuulijansa Lappajärvellä torstaina 9. lokakuuta järjestetyssä Järviseudun matkailun työpajassa. Hän oli ensivisiitillään Kraatterijärvellä – ja vaikutus oli välitön.
–Maisema on täällä poikkeuksellinen. Kraatterijärven tarina ja ympäristö ovat harvinaisia jopa geoparkien joukossa – tässä on valtava potentiaali, kunhan joku tarttuu siihen, Raitio totesi.
Tutkijasta matkailuyrittäjäksi
Hannu Raitio on biologi, kasviekologian dosentti ja pitkäaikainen metsäntutkija, joka siirtyi eläkkeelle jäätyään matkailuyrittäjäksi Lauhanvuori–Hämeenkankaan UNESCO Global Geopark -alueelle. Raitio on toiminut aiemmin Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) ja myöhemmin Luonnonvarakeskuksen (Luke) ylijohtajana, josta virasta hän jäi eläkkeelle ennen ryhtymistään matkailuyrittäjäksi.
Hän on perustanut Kintukan luonto- ja virkistyspalvelut, joka tarjoaa Metsämieli-ohjauksia, Terveysmetsä-kävelyitä ja luontoon perustuvia hyvinvointipalveluja.
Raitio kertoo olevansa tutkija, joka uskoo, että tutkimustiedon tulee palvella yhteiskuntaa.
–Ei pitäisi tutkia vain tutkimisen ilosta. Kun jotain tutkitaan, siitä pitää syntyä jotakin, mikä hyödyttää ihmisiä – ja parhaimmillaan jotakin, joka voidaan myös tuotteistaa ja myydä.”
Terveysmetsä – tutkittu tieto matkailun voimavarana
Raitio toi esille terveysmetsä-konseptin, jota voisi soveltaa myös Kraatterijärven alueella. Konsepti perustuu tutkitusti havaittuihin luonnon hyvinvointivaikutuksiin, kuten stressin vähenemiseen, mielialan kohenemiseen ja keskittymiskyvyn paranemiseen.
–Luonnon vaikutuksista hyvinvointiin on valtavasti tutkittua tietoa. Terveysmetsä ei ole metafora – se on tieteeseen perustuva todellisuus, josta voidaan kehittää palveluita ja kokemuksia,” Raitio korosti.
Hän kannusti Järviseudun toimijoita hyödyntämään alueen luontoympäristöä, hiljaisuutta ja järvimaisemaa hyvinvointimatkailun kehittämisessä.
Kolminainen malli – mistä ideat kumpuavat
Raitio kuvasi, että hänen tuotteidensa ja palveluidensa ideat syntyvät kolmen kulman muodostamasta mallista, jossa Geopark toimii niitä yhdistävänä kehikkona:
- Luontoharrastus ja biologin koulutus – elinikäinen kiinnostus luonnon havainnointiin ja tieteellinen ymmärrys luonnon prosesseista.
- Tutkijan ura ja verkostot sekä luontoterveys – tutkimusmetodien tuoma systemaattisuus, laajat asiantuntijaverkostot ja kiinnostus luonnon hyvinvointivaikutuksiin.
- Kiinnostus kotiseutuhistoriaan ja Parkano Seura ry – paikallisten tarinoiden, kulttuuriperinnön ja yhteisöllisyyden vaaliminen, josta syntyy alueen omaleimaisuus.
–Luonto, tiede ja kotiseudun tarinat eivät ole erillisiä saarekkeita – ne vahvistavat toisiaan. Geopark tarjoaa kehyksen, jossa nämä kohtaamiset voi jalostaa matkailutuotteiksi, jotka ovat yhtä aikaa paikallisia ja universaaleja.
Luontoproffa – yrittäjyyttä brändipersoonan kautta
Raitio kertoi myös tarinan, joka muutti hänen tapansa kertoa omasta yrityksestään. Kun hän aikanaan luonnosteli yrityksensä tarinaa ja näytti sen eräälle asiantuntijalle, hän sai yllättävän palautteen: “Tämähän kuulostaa muistopuheelta.”
–Siinä kohtaa ymmärsin, että olin piilottanut oman persoonani tekstin taakse. Siitä lähtien olen antanut itseni näkyä, Raitio kertoi.
Nykyään hän brändää itsensä “Luontoproffaksi” – lempinimi, joka kiteyttää hänen tapansa yhdistää tiede ja tarina. Hänet tunnetaan myös tunnusmerkistään: tuohesta tehdystä tohtorinhatusta, joka on symboli hänen tavalleen tuoda tiede lähelle ihmistä ja luontoa.
Annie Laitila
