Ähtävänjoen raakun eli jokihelmisimpukan ja vaelluskalojen elinoloja parannetaan parhaillaan monivuotisessa Ähtävänjoen kalat ja helmet -hankkeessa. Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n (PVY) koordinoima hanke käynnistyi virallisesti toukokuussa 2024 ja jatkuu syksyyn 2026 saakka.
Vuoden 2024 aikana joen kalakantoja kartoitettiin harrastajien koekalastusten ja Eurofins Oy:n sähkökoekalastusten avulla sekä järjestettiin tutustumisretkiä, kuten patoretki maaliskuussa ja Savonjoen retki lokakuussa.
Vuonna 2025 työ syvenee erityisesti taimenen ja raakun elinkierron selvittämiseen. Meneillään on laaja eDNA-selvitys, jossa tunnistetaan Ähtävänjoen kalalajien, simpukoiden ja rapujen monimuotoisuutta. Lisäksi taimenen elinkiertomallinnus arvioi joen poikastuotantopotentiaalia sekä sitä, kuinka moni poikanen selviää merivaellukselle ja palaa aikanaan kutemaan. Ensimmäisten laskelmien mukaan poikastuotanto painottuu Ähtävänjoen yläjuoksulle, mutta myös varsinaisella Ähtävänjoella on merkittävä määrä koskia, joissa poikastuotanto voi toteutua. Ähtävänjoen valuma-alueelta tunnistettiin kaikkiaan 100 koskea ja koskipinta-alaa 73,10 hehtaaria. Evijärven alapuolisessa Ähtävänjoen pääuomassa on 38 koskipaikkaa, yhteensä noin 30 hehtaaria. Savon- ja Poikkijoelta tunnistettiin 24 koskipaikkaa ja 13 hehtaaria lisääntymispinta-alaa vaelluskaloille.
–Keväällä toteutettiin myös järvitaimenen mätirasiaistutuksia viidessä kohteessa Ähtävänjoella, ja poikastuotantoa selvitetään syksyn aikana toteutettavalla sähkökoekalastuksella. Virtavesien kasvillisuutta kartoitetaan ja poikastuotantoalueita kunnostetaan. Tavoitteena on tuottaa tietoa, vahvistaa kalakantoja ja edistää vaellusesteiden poistoa ja kalateiden toteuttamismahdollisuuksia Ähtävänjoen vesistöalueella, kertoo PVY:n toiminnanjohtaja Heli Jutila.
Katse vuoteen 2026
Hanke ei keskity vain jokiuomaan, vaan huomioi koko valuma-alueen. Metsätaloudessa ja maataloudessa sovelletaan parhaita valumavesien käsittelymenetelmiä yhteistyössä metsänhoitoyhdistysten kanssa. Lisäksi hanke on mukana Ähtävänjoki-visiotyössä.
Patojen ohituksia koskevat selvitykset ovat käynnissä, ensimmäisenä Torpetissa ja myöhemmin Björkforsissa ja Kattilakoskella. Näillä toimilla pyritään varmistamaan kalojen vapaa kulku ja raakun lisääntymisen edellytykset.
Vuonna 2026 aloitettu työ saatetaan loppuun, tuloksia käsitellään ohjausryhmissä ja tieto tallennetaan avoimiin tietokantoihin. Jutila muistuttaa, että pitkän tähtäimen tavoitteena on edistää kalateiden rakentamista ja turvata Ähtävänjoen ainutlaatuinen luonto tuleville sukupolville.
–Ähtävänjoki on meille kaikille arvokas. Haluamme varmistaa, että sekä raakku että vaelluskalat voivat elää ja lisääntyä siellä myös tulevaisuudessa, Jutila tiivistää.
Faktaa raakusta
Raakku eli jokihelmisimpukka on uhanalainen ja rauhoitettu laji.
Elää kirkkaissa ja virtaavissa joissa – tarvitsee puhdasta vettä.
Yksilö voi elää jopa yli 100-vuotiaaksi.
Lisääntyy vain, jos joessa esiintyy lohia tai taimenia, joiden kiduksissa raakun toukat kehittyvät.
Raakku suodattaa vettä ja parantaa näin jokiekosysteemin tilaa.
Suomessa raakkuja tavataan harvassa, mutta Ähtävänjoki on yksi merkittävistä esiintymispaikoista.
