Lappajärven yhteismetsän perustamisesta tulee kuluneeksi 10 vuotta lokakuun alussa. Yhteismetsä on osakeyhtiön ja osuuskunnan väliltä oleva oma yhtiömuotonsa, jonka osakkaina ovat yksityiset metsänomistajat.
–Ensimmäiset yhteismetsät perustettiin 1800-luvulla. Vanhoissa yhteismetsissä omistus oli kylillä. Nykyään, kun metsiä on paljon kaupunkilaisomistuksissa ja perikunnilla, metsänomistajat liittyvät yhteen hoitamaan isompana yksikkönä yhteisiä metsiä. 2000-luvulla on perustettu kunnallisia yhteismetsiä muun muassa Alajärvellä, Kauhavalla ja Evijärvellä, kertoo Lappajärven yhteismetsän hoitokunnan puheenjohtaja Heikki Vanhamäki.
Yhteismetsän käytännön asioita hoitaa useamman kerran vuodessa kokoontuva 3–4- henkinen hoitokunta, joka vastaa osakeyhtiön hallitusta. Hoitokunta seuraa muun muassa metsäsuunnitelman toteutumista.
–Metsäsuunnitelma uudistettiin juuri seuraavaksi 10 vuodeksi. Suunnitelman mukaan päätetään, milloin tehdään mitäkin hakkuita, kilpailutetaan ja tilataan palvelut, suunnitellaan hakkuualue ja kilpailutetaan puunostaja. Tänä vuonna on paljon metsäteiden parannushankkeita ja seurataan, miten niiden toteutus menee. Hoitokunnan tehtävä on hyvin pitkälti samanlaista, kuin mitä yksityinen metsänomistaja tekisi.
Lappajärven yhteismetsällä on tällä hetkellä 34 osakasta, joista suurimpana osakkaana on Lappajärven kunta.
–Olen kiinnostunut metsänhoidosta, eikä itsellä ole metsää yhteismetsässä, joten sovin hyvin tähän rooliin. Tähän on haettu sellainen kunnan edustaja, joka pystyy puolueettomasti toimimaan ja edustamaan koko Lappajärveä sillä osuudella mikä kunnalla on yhteismetsästä. Tämähän on parasta mahdollista metsänhoitoa, kun osuudet on yhteismetsässä. Palstat tulee hoidettua kuten kuuluu ja siinä järjestyksessä, että saadaan paras mahdollinen tuotto, kertoo hoitokunnassa kunnan edustajana toimiva Hannu Ahola.
Yhteismetsän perustamisesta lähtien jäsenenä ollut seinäjokelainen Liisa Österman on nyt toista kertaa hoitokunnan jäsenenä.
–Olin välillä pois hoitokunnasta, koska olin erovuorossa. Sittemmin minut valittiin uudelleen. Hoitokunnan jäsenenä edustan metsän omistajia. Tässä tehtävässä pääsee oppimaan aika hyvin, siellä on metsäalan ammattilaisia, jotka ovat toimineet metsässä paljon. Sain perintönä isältä metsää Lappajärveltä. Koin, että metsän hoitaminen on haastavaa, kun asun Seinäjoella, minulla ei ole moottorisahaa, traktoria eikä peräkärryä. En tykkää, että jos on omaisuutta, etteikö sitä hoidettaisi asianmukaisesti. Isä on aikanaan perinyt metsät ja maksanut niistä sisarosuuslainat ja muut kulut. Olisi tuhlausta olla hoitamatta niitä. Koin, että yhteismetsä on hyvä ja liityin osakkaaksi. Oman osuuteni olen sittemmin lahjoittanut tyttärelleni.
Yhteismetsän etuna on muun muassa yksityistä metsänomistajaa kevyempi verotus sekä suuremmissa yksiköissä tehdyt hoitotoimenpiteet ja hakkuut.
–Yksi etu on se, että yhteismetsä myy 3000 kuutiometriä puuta vuodessa, jolloin siihen on suurempaa kiinnostusta ja parempi hinta. Tasaisesti on myyty puuta ja joka vuosi on pystytty voitonjakoa tekemään. Joskus enemmän, joskus vähemmän. Eniten vaikuttaa talvet, joskus on niin leutoja talvia, että hakkuita ei ole saatu tehtyä. Jatkossa hakkumäärä kasvaa, johtuen ehkä siitä minkä ikäistä metsää on liitetty perustamisvaiheessa. Luonnonsuojeluasiat ovat korostuneet lähiaikoina ja on yritetty saada soita suojelun piiriin, kertoo Vanhamäki.
Yhteismetsään voi liittyä joko ostamalla osuuksia yhteismetsän osakkaalta tai liittämällä omia metsiä osaksi yhteismetsää.
Lue myös:
