Eräs asiantuntija sanoi: ”Enää ei ole työntekijöiden työmarkkinat, vaan työnantajan markkinat!” 1990-luvulla historioitsija Juha Siltala jo mainitsi työelämän muuttuneen ilmapiirin kovaksi ja kilpailevaksi.
Anonyymiä rekrytointia on alettu käyttää. Alun perin se on tarkoitettu ulkomaalaisille, joilla on tunnetusti rasistisessa Suomessa vaikeuksia saada töitä. Pelkkä sukunimi synnyttää jo kielteisen asenteen. Anonyymistä hakemusta on hyviä kokemuksia. Mistä on siis kysymys? Anonyymi rekrytointi edistää hakemusten tasapuolista, osaamiseen ja pätevyyteen perustuvaa käsittelyä rekrytointiprosessin aikana. Anonyymissä rekrytoinnissa saapuneita hakemuksia käsitellään ilman hakijoiden tunnistetietoja esimerkiksi siihen pisteeseen saakka, kun ollaan tehty päätös, keitä kutsutaan haastatteluun. Haastatteluun pääseminen on hankalaa esimerkiksi 300 hakijan joukosta, kun haetaan luokanopettajaa yliopistokaupunkiin.
Toinen on tasa-arvolain poikkeus, joka ei ole syrjintää: seuraavassa todellista kapulakieltä, joka on syytä avata: ”väliaikaisia, suunnitelmaan perustuvia erityistoimia tosiasiallisen tasa-arvon edistämiseksi, joilla pyritään tämän lain tarkoituksen toteuttamiseen.” Kysymyksessä on positiivinen syrjintä ja yhdenvertaisuuslaissa positiivinen erityiskohtelu, joka otettiin USA:ssa käyttöön jo 1960-luvulla, joilla haluttiin parantaa mahdollisuuksia erilaisesta etnisestä taustoista johtuen parantaa mahdollisuuksia koulutuksessa ja työelämässä. Opetushallituksen tutkija totesi, että rehtoreiden ja sivistystoimenjohtajien tämä on tärkeä osata. Hän totesi jo 2017, että tätä käytetään varsin vähän. Juteltuani tästä muutaman johtotason henkilön ja opettajan kanssa, heillä ei ollut tietoa lainkaan tästä tasa-arvolain poikkeuksesta.
Saksassa oli aikanaan ennakkotapaus ja myös Ruotsissa professorin nimitys virkaan: Sonja Kreilin tapaus, kun hän haki Bundeswehriin (Saksan armeijaan töihin) Saksan yhdistyessä ja ansioituneempana hakijana syrjäytettiin perusteettomasti. Saksan valtio joutui maksamaan korvauksia. Kun työpaikalla on tasa-arvosuunnitelma, voidaan tilanteessa, jossa valintaprosessin lopussa on kaksi hakijaa, suosia aliedustettua sukupuolta työpaikassa, johon hakee.
Esimerkkinä tässä voisivat olla vaikkapa Matti ja Liisa. Jos Matti hakee esikouluun töihin, voidaan häntä suosia, jos hän on likimain yhtä hyvä tai yhtä hyvä kuin Maija, mikäli ansiovertailu on tehty kirjallisesti ja se on myös nähtävillä hakijalle. Valitettavasti suomalainen työelämän lainsäädäntö on jäykkää ja ennakkoluuloista, ja erityisesti julkisella puolella suosia aliedustettua sukupuolta työnhaussa. Tällä pyrittäisiin tasoittamaan tasa-arvoon liittyviä epäkohtia työelämässä. Vähemmän oikaisuvaatimuksia, kanteluita ja sosiaalisessa mediassa puimista. Valitettavasti opetusalalla tätä on ja paljon. Talon ulkopuolisen on vaikea päästä virkaan, jos ei ole ollut sijaisena. Sivistyslautakunta on kumileimasin. Rehtorin ja sivistysjohtajan valta on merkittävä. Nykyään pienillä paikkakunnilla rehtorit ovat ottaneet kyseenalaisesti tämän vallan.
Lasse Pippola
