Sääksjärven nuorisoseurantalon pihapiirissä lauantaina 26. heinäkuuta järjestetyt perinnemarkkinat tarjosi ihasteltavaa ja ihmeteltävää kaikenikäisille kävijöille.
–Sääksjärven markkinoilla on pitkä perinne, nyt taitaa olla 15 vuosi menossa, kertoo markkinat avannut Seppo Mäkelä.
–Ensimmäistä kertaa järjestettiin perinnemarkkinat. Täällä on kaikki paria poikkeusta lukuun ottamatta kyläläisten omia tavaroita. Perinnemarkkinatyöryhmä aloitti suunnittelun yli puoli vuotta sitten. Olen kotoisin Karijoelta ja siellä on ollut rompetapahtuma. Tykkään itse koneista ja vanhan ajan tunnelmasta, niin mietin, että täälläkin olisi mukava järjestää vastaava. Sääksjärvi sopii tämmöiseen hyvin, sillä täällä on yhteisöllisyyttä ja kyläläisillä paljon vanhoja tavaroita. Ei ollut vaikea saada muita innostumaan ideasta ja kyläläiset olivat innokkaita tuomaan tavaroita esille, kertoo markkinoiden juontajana toiminut Saija Rantala.
Nuorisoseurantalon viereiselle pellolle oli ajettu kymmeniä erilaisia autoja, traktoreita, mopoja ja kaivinkoneita. Ihasteltavaa riitti myös kotieläinpihan eläimissä sekä erilaisissa käsitöissä ja perinnetöissä. Makeannälkäisille oli markkinoille tyypilliseen tapaan tarjolla lättyjä, vohveleita, karkkikoju ja Kottarin meijerin jäätelöä. Saatavilla oli myös kuopiolaista perinnetuotetta kalakukkoa. Myyntikojuista löytyi muun muassa mansikkaa, saippuaa, hilloja, hunajaa, ylämaankarjatuotteita, leluja, vaatteita ja puukoreja.
Yli 80 vuotta vanha maamoottori pörrää yhä
Vanhojen koneiden keskeltä kuului tasainen Olympia-merkkisen maamoottorin puksuttava ääni. Bensalla toimivalla moottorilla on pyöritetty muun muassa pärehöyliä, peruna- ja puimakonetta.
–Tämä remmillä pyöritetty paikallismoottori on vuodelta 1941. Kotona minulla on näitä 7–8 kappaletta. Naapurin kanssa tuotiin tämä traktorilla. Se painaa sen verran ettei kahen tai kolmenkaan miehen voimilla sitä siirretä, kertoo moottoreiden kanssa puuhasteleva koneen omistaja Seppo Keskitalo.
Kotimaisia marjoja myyvällä Mäntykallion Marjat Ky:n Pentti Vähämäellä oli myynnissä makeaa, säilöntään ja pakastamiseen sopivaa Verdi-mansikkalajiketta.
–Marjatila on ollut 20 vuotta, meillä on kaikkia kotimaisia marjoja mitä vaan kasvaa. Yritetään luoda kestäviä kantoja, tämä Verdi on hyvä laji siihen. Polkka ei tuota enää samalla tavalla. Kauppa käy hyvin, 40 päivää saa vielä tätä lajiketta, Vähämäki lupailee.
Tervan tuoksu jäi markkinoilta puuttumaan
Perinnemarkkinoiden tyyliin myös Sääksjärvellä nähtiin erilaisia työnäytöksiä kuten kehräystä, kasvivärjäystä ja päreiden höyläystä. Osa työnäytöksistä, kuten tervan poltto, jouduttiin perua metsäpalovaroituksen vuoksi.
Lisäksi pihassa tanssittiin kruunuhäitä pelimannimusiikin säestyksellä. Nuorisoseuran sisätiloissa oli vanhojen valokuvien ja kansallispukujen näyttelyt. Valokuvat olivat Vanha Härmä -näytelmistä.
–Ensimmäisen kerran Sääksjärven nuorisoseurantalolla on esitetty Vanha Härmä -näytelmä vuonna 1922. Vuonna 1956 näytelmä esitettiin Mäkelän pihassa. Se sai paljon huomiota. Viimeksi näytelmä esitettiin vuonna 1994, Mäkelä kertoo.
–Täällä on esillä näytelmässä rekvisiittana ollutta vanhaa tavaraa. Seuraavaa Härmää odotellessa, Rantala toteaa.
Kansallispuvut hurmasivat
Kansallispukunäyttelyssä oli nähtävillä kymmenkunta eri alueen kansallispukua.
–Meiltä on viisi pukua näyttelyssä. Äidin täti Elina Mäkelä ja siskoni on näitä tehneet. Kulkee perheessä, suvun ja kylän historiassa nämä asut. Tähän liittyy vahvasti käsitöiden arvostaminen ja taitaminen. Äiti on ollut nuorisoseuraihminen ja perinne on kulkeutunut meille, kertoo Mirja Lassila.
Lassila esittelee ainakin 100-vuotiasta Vimpelin pitäjän pukua, jossa on Pedersören ja Kokkolan alueelle tyypilliset keltavihermustat värit.
–Elina on tämän kutonut. Rannikolta tulee tämä värimaailma, sieltä on tullut aikoinaan kanta-asutusta tälle alueelle. Pukua ei hyväksytty kansallispuvuksi. Kriteerinä on, että pitää olla jotain yli 100-vuotiasta, vaikka kangaspala. Meillä ei ole todisteita tai tarkkaa tietoa kuinka vanha tämä puku on, joten kansallispuvun arvo jäi saamatta. Tähän kuuluu kesäpaita, jossa on lyhyemmät hihat, esiliina tästä puuttuu. Koru on löytynyt lipaston laatikosta. Ei ole varmaa tietoa, kuuluuko se juuri tähän pukuun, mutta se sopisi tähän.
Myös uusia myyjiä oli mukana
Markkinoiden yksi vetonauloista oli vankkurikyyti, jota serkukset Taavi Pollari ja Toivo Kataja odottivat innolla. Taaville oli tarttunut matkaan perinteinen markkinaostos hattara, muita ostoksia ei ollut vielä tehty.
–Ei olla ennen oltu vankkuriajelulla. Mukavat markkinat. Autoja ja mopoja on käyty katsomassa. Koneista suosikkeja on vanhat mopot, Taavi kertoo.
Markkinoiden suurin työ tehtiin edeltävänä päivänä. Ajoneuvot ajettiin pihaan ja järjestettiin näyttävään riviin. Markkinapäivänä talkoissa hyöri viitisentoista henkilöä muun muassa liikenteenohjauksessa ja kahvilamyynnissä. Järjestäjät olivat tyytyväisiä päivään.
–On onnistuttu, odotettiin, että tulee paljon väkeä. Minusta tänä vuonna on myös paljon uusia myyjiä, liekö vanhan ajan teema houkutellut paikalle. Kaikkinensa myyjiä on parisen kymmentä. Ehkä tapahtumalla saadaan elävöitettyä kylää, Rantala pohtii.
Markkinat huipentuivat illalla markkinatansseihin ja -bileisiin, jossa esiintyivät Chorale ja dj Tauno.
