HUHTIKUUSSA Lappajärven Vesiosuuskunnan toimitusjohtajana aloitti lappajärveläinen Tuomas Aho-Vinkka. Hän siirtyi työhön UPM:n Pietarsaaren sellutehtaalta, jossa toimi puunkäsittely- ja jätevesilaitosten tuotannon työnjohtotehtävissä. Aho-Vinkka on koulutukseltaan konetekniikan insinööri ja sähköasentaja.
Uusi toimitusjohtaja sanoo, että uusien tehtävien myötä arki on helpottunut, kun ei tarvitse enää kulkea reilun 70 kilometrin työmatkaa. Työpäivät pystyy itse suunnittelemaan ja aikatauluttamaan silloin, kun vesilaitosten ja verkostojen osalta on normaali tilanne.
Lappajärvellä on mukava asua. On rauhallista, riittävästi omaa tilaa ja voi harrastaa monipuolisesti.
–Täällä on hyvät olosuhteet kalastamiseen ja maastopyöräilyyn. Alueelta löytyy myös kohtuulliset reitit moottorikelkkailua harrastavalle.
Aho-Vinkka sanoo olleensa tyytyväinen myös entiseen työhönsä Pietarsaaressa. Näin mielenkiintoista ja monipuolista tehtäväkokonaisuutta tulee kuitenkin harvemmin vastaan, joten työt sellutehtaalla saivat jäädä.
Toimitusjohtajalla laaja tehtäväkenttä
TOIMITUSJOHTAJA on Vesiosuuskunnan ainut vakituinen työntekijä. Vesiosuuskunnalla on töissä lisäksi myös laitosmies, joka osallistuu työntekoon tarpeen mukaan. Kunnossapitotöissä ja saneerauksissa apuna hyödynnetään pääasiassa lappajärveläisiä urakoitsijoita.
Vesiosuuskunnan toimittama talousvesi tuotetaan kolmen pohjavesilaitoksen voimin. Jokaisessa laitoksessa on oma vedenottamo, puhdistamo ja neutralointi.
Vesiosuuskunnalla on 814 jäsenkiinteistöä – lähinnä omakotitaloja, liikekiinteistöjä ja mökkejä – ja asukkaina on noin 1 800 kuluttajaa. Maitoa tuottavia tiloja ei toiminta-alueella enää ole. Liikevaihto oli 222 000 euroa vuonna 2023.
Lappajärven Vesiosuuskunta toimittaa vettä jäsentensä lisäksi myös Evijärven kunnalle, Kärnänsaaren Vesiosuuskunnalle sekä Tarvolan Vesiyhtymälle. Toiminta-alue kattaa kunnan keskustaajaman rajoittuen pohjoisessa Maision alueeseen, lännessä Hautalanlahteen ja etelässä Kärnänsalmeen.
Automaatioon panostaminen on tärkeää
VIIME vuosina vesilaitoksille on tehty mittavia saneeraustoimenpiteitä, joilla on saatu parannettua automaatiotasoa, käyntivarmuutta ja veden laatua. Aho-Vinkka näkee automaatioon panostamisen tärkeänä asiana:
–Esimerkiksi etävalvonta ja -ohjaaminen ovat tulevaisuuden kehityskohteita. Verkostojen tarkempi kartoittaminen digitaaliseen muotoon olisi myös tarkoitus toteuttaa.
Huoltovarmuudesta keskustellaan myös puhtaan veden osalta. Aho-Vinkka sanoo, että esimerkiksi mahdollisiin sähkökatkoihin on varauduttu omin generaattorein, joten laitokset pystytään pitämään käynnissä. Kaivot ja laitokset ovat lukittuja tiloja, ja niissä on hälytysjärjestelmät sekä kameravalvonta mahdollisten vahingontekojen varalta.
Aino Alppinen
