Vaihtelevat säät aiheuttavat normaalia enemmän railoja: ”Muistutan pitämään silmät auki jäällä”

Näkymä Kurejokisuulta pohjoisen suuntaan. Vaaleammat juovat ovat jo umpeutuneita railoja. Kuva: Hannu Takala.
Näkymä Kurejokisuulta pohjoisen suuntaan. Vaaleammat juovat ovat jo umpeutuneita railoja. Kuva: Hannu Takala.
Näkymä Kurejokisuulta pohjoisen suuntaan. Vaaleammat juovat ovat jo umpeutuneita railoja. Kuva: Hannu Takala.
Näkymä Kurejokisuulta pohjoisen suuntaan. Vaaleammat juovat ovat jo umpeutuneita railoja. Kuva: Hannu Takala.

JÄÄLLÄ kulkeminen on ollut tänä talvena viimetalvea helpompaa ja jäätilanne normaali. Lappajärven jää on melko tasapaksua kautta järven, teräsjäätä on noin 40 senttiä, kertoo vimpeliläinen Oskari Bergbacka.

Entinen ammattikalastaja, nykyisin harrastuksen merkeissä kalasteleva lappajärveläinen Tuomo Savola tietää, ettei jää ei ole täysin samanlaista joka puolella järveä, mikä jäällä liikkujan on syytä huomioida.

–Esimerkiksi tänä syksynä Karvalan selkä jäätyi myöhemmin. Syväyksen päällä on ohuin jää, eli jos vaikka rannassa olisi 30 senttiä niin syvänteen kohdalla se on ohuempi. Lappajärven keskustan eli Nissin puolella Lappajärven jään paksuus on noin 40–50 senttiä, eikä ole railoja, on hyvät ja kovat jäät.

Myös jokisuissa jään paksuus saattaa vaihdella huomattavasti virtausten vuoksi.

Railot ilmestyvät nopeastikin

TÄLLAISENA TALVENA, kun lämpötila sahaa pakkaselta plussalle, railot aiheuttavat päänvaivaa enemmän verrattuna talveen, jolloin lämpötila on tasaisempi.

–Railot tulevat suunnilleen samoille paikoille joka vuosi. Ne, jotka vähemmän liikkuvat järvellä, ei tiedä välttämättä niiden vaarallisuutta. Ja voi railoon vahingossa mennä, vaikka paljon liikkuisikin jäillä. Ne tulevat nopeasti, esimerkiksi yön aikana ja voivat olla leveitä, kertoo Savola.

–Nissistä katsottuna ensimmäiset railot ovat Karpan suunnalla, ja esimerkiksi Karvalan puolelta Kiimalahteen on railoa.

Yksi moottorikelkka onkin talven aikana mennyt railoon Karpan ja Salonpään välissä. Se jäi noin pariin metriin jäätaskuun, eikä vajonnut pohjaan asti.

–Vaarallisia railoja on kaksikin kun mennään Hirskarilta Karppaan ja Kuussaaren sekä Selkäsaarien välillä. Niiden lähellekään ei pidä mennä millään kulkuvälineellä, Bergbacka muistuttaa.

Parhaat kelit potkukelkkailuun jäällä

JÄÄLLÄ LIIKKUJIA on talven aikana haastanut jään rakenne; ohuen kansikerroksen alle on jäänyt vettä mikä on saanut sen pettämään esimerkiksi autolla liikkuessa. Pakkanen on korjannut ongelmaa, ja lähiviikoille on luvattu lisää pakkasasteita.

Bergbackalta säännöllisesti kysellään, kuinka jää kestää autoa.

–Eihän jäälle autolla menemistä voi suositella. Se on aina henkilökohtainen valinta, jos lähtee, mutta kyllä nyt autokelit on. Hiljoksiin kun ajelee, niin railot ehtii nähdä ajoissa. Jos liikkua haluaa, niin potkukelkkakeli on upeimmillaan moneen vuoteen. Jos suuntaa eri puolille järveä ja matkat ovat pidempiä, vaaditaan kulkupeli; moottorikelkka on silloin kätevä.

Savola nostaa esille yhtenä vaaratekijänä pimeän.

–Pimeän aikana ei suositella liikkumaan jäällä, koska silloin näkyvyys on aina huonompi, vaikka olisi valo mukana. Aina itse muistutan poikiani ja muitakin pitämään silmät auki jäällä.

Made- ja ahvenpilkki tuo kävijöitä Lappajärvelle laajalta säteeltä

MATEEN pyyntikausi on käynnistynyt ja kalaa on tullut Savolan mukaan kohtuullisesti.

–Aina se (mateen pyyntikausi) lisää liikettä järvellä. Samoin muu huomio; esimerkiksi lehtujuttu isoista ahvenista toi selkeästi enemmän liikettä jäälle. Se on hyvä, että ihmiset huomaavat, mitä meillä on täällä.

Bergbacka on niin ikään tyytyväinen ahvensaaliiseen; yhtenä päivänä viisi suurinta ahventa painoi yhteensä 4633 grammaa ja kymmenen suurimman yhteispaino oli 8 052 grammaa.

–Liekö ollut kaikkien aikojen paras ahvensaalis Lappajärvestä, hän pohtii.

Aiheesta aiemmin julkaistua

Jään laulu muistuttaa luonnon monimuotoisuudesta – ”Aivan kuin toisesta maailmasta”  – Järviseudun sanomat

”Ensimmäisen minuutin aikana on ensisijaisen tärkeää hallita kylmäshokin aiheuttamat vasteet ja rauhoittua” – Joulukuussa hukkui neljä ihmistä – Järviseudun sanomat

Huhtikuussa hukkuu eniten ihmisiä – kevätjäillä vaara on läsnä – Järviseudun sanomat

Jaa Somessa

Jätä kommentti