Siirry sisältöön
Tilaa uutiskirje Tilaa lukuaikaa Osta irtonumero Kirjaudu
Järviseudun sanomat
  • Etusivu
  • Joulukalenteri
  • Uutiset
    • Kolumni
    • Asuminen ja ympäristö
    • Hyvinvointi
    • Kulttuuri ja ihmiset
    • Kunnallisuutiset
    • Lukijan mielipide
    • Pesäpallo
    • Tilaajille
    • Urheilu
    • Yhteisöt
    • Kaikki aiheet
    • Uutisarkisto
    • Vain kotisivuilla olevat artikkelit
  • Paikkakunnat
    • Lappajärvi
    • Vimpeli
    • Evijärvi
    • Alajärvi
    • Kauhava ja Kortesjärvi
    • Soini
  • Näköislehti (digilehti)
    • Näköislehti (digilehti)
    • Lehtikioski
  • Tapahtumakalenteri
  • Kesäasukkaat
  • Asiakaspalvelu
Etusivu » Tuoreet uutiset » Paikkakunnat » Alajärvi » Suunnistusta, perinneaidan valmistusta, kuulantyöntöä -Elävää Järviseutua digikuvina 8.
Seuraava tapahtuma:
joulu 05
Kaupungintalon avoimet ovet 5.12. Kauhavalla
10:00 - 17:00
Lahjapaketti
Joulu tulee, niin myös toimituksen uutiskirje! Tilaa tästä!

Suunnistusta, perinneaidan valmistusta, kuulantyöntöä -Elävää Järviseutua digikuvina 8.

Aisapari logo yhteinen 400px 80
Julkaistu:
20.6.2024
Kategoria:
Alajärvi, Kauhava ja Kortesjärvi, Lappajärvi, Yleinen
Aihe:
Elävää Järviseutua digikuvina
Perinneaita valmistuu
Alajärven Infon väkeä. Anita Hattukangas, Jari Kuhalampi, Janne Lager ja Markku Harju
Arsi Harju Lappajärven kuularingissä
Tanssiesitys Lappajärvellä
Suunnistusta Lappajärvellä
ETUSIVULLE
«Edellinen: Pohjanmaalla tehty ensimmäiset sinilevähavainnot
Seuraava: Ihanaa keskikesän juhlaa!»

Jaa Somessa

[elementor-template id="15888"]

Aiheeseen liittyviä juttuja:

  • Valtteri Harju valmistaa ruokia usein useammalle päivälle kerrallaan. –Ruokien preppaus auttaa pysymään suunnitellussa ruokavaliossa, vaikka mielestäni senkään suhteen ei kannata olla liian ankara itselleen. Kokonaisuus ratkaisee ja elämässä täytyy osata myös herkutella. Kuvat: Harjun kotialbumista. 
    Yksi kilpailumatka muutti koko elämän suunnan – ”Kun…
  • 200-sivuinen omakustanneteos Aulis Harju Aulis – Sotaorpo Vimpelistä kuvaa Aulis Harjun elämän vuosia ennen pappisvihkimystä; elämää pääosin Lakaniemessä, missä Harju syntyi ja minne hän äitinsä kanssa palasi isänsä menehdyttyä. Välissä äiti Ottilia oli miniänä Harjulla, jossa emännyyttä hoiti Ida, isän äiti. Onnellisen hämmentyneenä 20.5.1940 klo 18.15 äitini Ottilia Harju synnytti minun näköisen pojan Anna ja Janne Uusipaikan talon ovikammarissa. Itse äitini oli nähnyt päivänvalon samassa kammarissa 25 vuotta aikaisemmin. Isäni, Uuno, oli ”siellä jossakin” – sillä osoitteella sodan aikana posti kulki. Lähes kaikkien lakaniemeläisten sodasta selviytyminen oli melkoinen ihme. Vain pari meistä lapsista jäi orvoiksi. Pieni Harjun perhe muutti rajajääkäri-isän työn perässä Ylitorniolle kesällä 1945 ja palasi Uusipaikan tilalle Uunon menehdyttyä lokakuussa. Muistelmissaan Harju muistelee lapsuusaikoja ja maatalon töitä Uusipaikan tilalla; omavaraista elämää 1940- ja 1950-lukujen Lakaniemessä. Hoidetaan kotieläimiä, kalastellaan. Lähellä on sukua ja naapureita, ystäviä. Kylän koulupojat osallistuvat tervehenkiseen Ahertajat-kerhoon, jossa saa kerätä pisteitä Kirkossa käynti kaksi pistettä, pyhäkoulu kaksi pistettä, kerhossa mukana olo kaksi pistettä. Syksyn tai kevään pisteitä keränneet voittajat laskettiin, mutta palkintoja ei juuri jaettu. Nuori Aulis ehti moneen muuhunkin; hän hieroi lehmiä ähkyä estäen ja työskenteli tiilitehtaalla. Olin ylpeä, kun 14-vuotiaana sain polttaa Uusipaikan tiiliuunia yhden sunnuntain klo 6 aamulla iltaan kello 22 ihan yksin. Ketään aikuista ei saatu töihin ja äiti toi eväitä uunin polttajalle. Oli hyvin tärkeää, ettei uuni päässyt jäähtymään eikä palanut niin, että tiilet alkaisivat sulaa möykyiksi. Väliajat sain heittää tikkaa. Se oli upeaa. Koulunkäynnistä nuori Aulis nauttii myös. Lukuaineiden lisäksi liikunta oli mieluista. Talvisaikaan jumppa tapahtui juhlasalissa, ellei luistelemaan tai hiihtämään päästy. Koripallo oli tavallisinta. Kerran opettaja toi saliin nyrkkeilyhanskat. Sain kokeilla Markus Lakaniemen kanssa näitä ”rukkasia”. Aikaa oli kolme minuuttia. Leukaan ja alavatsaan ei saanut lyödä. Pohjois-Savon prikaati kutsui 1960. Sen jälkeen oli vuorossa alan ja uran valinta. Olin kiinnostunut vahvasti luonnontiedosta ja kävin keväällä Helsingissä testeissä tavoitellen paikkaa yliopistoon. Kuitenkin syksyllä kutsui teologinen tiedekunta. Helsingissä Harju tapasi tulevan vaimonsa Mirjan, joka oli kahvinkeittäjänä Fabiksella. Paikka oli suhteellisen lähellä Yliopistoa, jossa evankeliset nuoret viettivät luentojen välillä ja välillä iltaisinkin vapaa-aikaa. Kevättalvella 1966 Marja oli lähdössä Kristianinkadulle ja totesin, että voisin lähteä saattelemaan, kun on aikaa. Taisimme sitten sopia, että voisimme mennä Hesperian pesäpallokentälle katsomaan PuMu–Vimpeli-pesäpallo-ottelua. Vimpelin porukka oli tuttua. Pesäpallo oli Marjalle tuttua Jyväskylästä. Vasta jälkeenpäin sain tietää, että Marjan äiti oli ollut aktiivi pesäpalloilija. Nuoripari vihittiin 26. marraskuuta 1967 Helsingin tuomiokirkon itäisessä kappelissa. Vihkijänä oli pastori Reijo Arkkila ja uruissa diplomi urkuri Tapani Valsta. Hääpuhe liittyi tekstiin; ”Kaikki vaikuttaa niiden parhaaksi, jotka Jumalaa rakastavat”. Äidin ja hänen vanhempiensa vakaa uskonnollisuus olivat johdattamassa minut kirkon penkkiin. Toinen elämääni ja tulevaisuutta valmisteleva seikka oli sotavuosien tapahtumat ja omani isäni kuolema. Ennakkoon minulla ei ollut aavistustakaan näistä valmisteluista, joita minun kohdalleni tehtiin. Kirjassa on myös info-osuuksia, esimerkiksi pellavasta ja sen käsittelystä, Lappajärvestä kaloineen ja Lakaniemen historiasta, vaaran vuosista ja koulutuksen muutoksista. Lopuksi Harju riimittelee kaikista kylän asukkaista. Kivinen Eeli ja Milja Kivisen Eelillä hanurissa on Väinämöisen mahti, myllyjen jyskeessä käypi jo tahti, vaan ei tuopista koskaan lopu sahti Kivisen Pentti ja Auliskin soittaa, mutta eivät he silti voi isäänsä voittaa. Milja, vaimolla, usko oli selkeä ja syvä, minulle hän opetti harva se pyhä. Harju tekee kirjassaan tiliä elämästään. Pidämme syntymää ja elämäämme jokapäiväisenä tapahtumana. Sitähän ne eivät todellakaan ole. Täydellistä vastausta elämän tarkoituksesta ei kukaan ole pystynyt antamaan. Vielä paljon enemmän kysymyksiä ja samalla vastaamattomia asioita liittyy kuolemaan. Saksalaisen teologin Althausin ajatus on, että jokainen aalto joka päättyy kuolemaan, lyö iäisyyden rantaan. Täydellistä vastausta elämän tarkoitukseen ei kukaan pysty antamaan. Kirjaa saatavilla Vimpelissä Kukkasalonki Kastanjasta sekä suoraan kirjoittajalta.
    Elämän eväät eivät olleet runsaat, mutta ne…
  • Kuntavaaliehdokkaat Järviseudulla.
    Kuntavaaliehdokkaat Järviseudulla
  • Facebook 1744704950960 7317822954633177027
    Tässä he ovat, uudet valtuutetut
  • Ansiomerkin saajat ja jakajat.
    Soinissa 60 vuotta sitten: Kunnallisen itsehallinnon…
  • Uusien elinvoimakeskuksien ylijohtajiksi saatiin yhteensä 196 hakemusta.
    Kymmeneen elinvoimakeskukseen yhteensä 196 hakemusta…
  • Alajärven nuorisos
    Lähes järviseutulainen tietovisa 
  • Koiranomistajat ja kilpailun tuomarit valmiina lähtöön.
    Havulan Franco Lappajärven hirvenhaukun mestariksi 
  • Noin 200 koululaista kisasi 13. maaliskuuta 2025 Taimelan koulun järjestämissä koululaiskisoissa Valkealammille. Kuva: Antti Joensuu.
    Taimelan koulu järjesti Alajärven alakoulujen…
  • Pyörävoittaja 2025 (1)
    Vimpelissä 38 mestaripyöräilijää  

Jätä kommentti Peruuta vastaus

Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.

Sukella arkistoihin

kesäkuu 2024
ma ti ke to pe la su
 12
3456789
10111213141516
17181920212223
24252627282930
« touko   heinä »

Päivän luetuimmat

Katso päivän luetuimmat (etusivun alaosassa)

Uusimmat

Kun Jämsään tulee 4 000 saksalaista – mitä meidän on ymmärrettävä kansainvälisestä matkailusta juuri nyt 

5.12.2025

Eläkeliiton Etelä-Pohjanmaan piirin syyskokouksen kannanotto: Ikäsyrjintä on kitkettävä – vanhusneuvostoille todellista vaikutusvaltaa

5.12.2025

”Nämä kädet jaksoivat” – Luoja loi Anne-Marille hierojan kädet         

5.12.2025

Alajärvi pienentää tuulipuiston meluriskejä vastuusopimuksella

5.12.2025

ELY-keskuksista elinvoimakeskuksiin 1.1.2026

5.12.2025

Elävää Järviseutua digikuvina 49.

5.12.2025

Nyt tapahtuu: ”Sua Jeesus katsomaan saanko tulla?”  

5.12.2025

Digita ostaa JAPOlta kymmenen tietoliikennemastoa

4.12.2025

Alajärvelle valittiin hyvinvointisuunnittelija

4.12.2025

Vimpelin Pesisfestivaalit huipentuvat Itä-Länteen ja Saarikenttä Festivaaleille

4.12.2025
Uutisarkisto

Kesäblogit

Päivi Kultalahti: Syksy on ihmisen parasta aikaa

29.8.2025

Marjut Mässbacka: Rakas sähkövatkain

22.8.2025

Johanna Korkea-aho: Oma kupla paras kupla

15.8.2025

Leevi Norrena: Kesä 1971 – vuosi, joka muutti kaiken

8.8.2025
Kesäblogeihin
JSS logo sininen

Järviseudun Sanomat on Etelä-Pohjanmaan Järviseudulla kerran viikossa ilmestyvä puolueeton paikallislehti. Levikiltään Järviseudun Sanomat on sarjassaan Suomen suurimpia viikoittaisia paikallislehtiä.

Järviseutu-säätiön apurahahakemus
Anna palautetta Tietosuojaseloste

Yhteystiedot

Järviseudun sanomat
0400 773 492
toimitus@jarviseudunsanomat.fi
Maneesintie 16
62600 Lappajärvi

Some

@jarviseudunsanomat Jss Järviseudun Sanomat +358 40 077 8542
UUTISET TAPAHTUMAT NÄKÖISLEHTI
  • Etusivu
  • Joulukalenteri
  • Uutiset
    • Kolumni
    • Asuminen ja ympäristö
    • Hyvinvointi
    • Kulttuuri ja ihmiset
    • Kunnallisuutiset
    • Lukijan mielipide
    • Pesäpallo
    • Tilaajille
    • Urheilu
    • Yhteisöt
    • Kaikki aiheet
    • Uutisarkisto
    • Vain kotisivuilla olevat artikkelit
  • Paikkakunnat
    • Lappajärvi
    • Vimpeli
    • Evijärvi
    • Alajärvi
    • Kauhava ja Kortesjärvi
    • Soini
  • Näköislehti (digilehti)
    • Näköislehti (digilehti)
    • Lehtikioski
  • Tapahtumakalenteri
  • Kesäasukkaat
  • Asiakaspalvelu